Kuntakentältä on viime aikoina kuulunut lähinnä huonoja talousuutisia. Jo tilikauden 2019 tulos oli alijäämäinen 225 kunnassa. Sitten tuli korona.

Osa kunnista näyttää kuitenkin selviävän pandemiasta pienemmin taloudellisin tappioin, kuin aluksi pelättiin. Yksi myönteinen esimerkki on Myrskylä.

Vaiheita ei ole puuttunut, vaan vuosi on vienyt pienen kunnan talouden vuoristorataan. Alku oli hyvä. Kunnalla oli noin 80 000 euroa ylijäämää. Keväällä tilanne romahti. 

Loppukeväästä kunta aloitti suuret talouden tasapainottamistoimet. Käyttötaloutta sopeutettiin 150 000 eurolla ja investointeja karsittiin miltei 1 900 000 euroa. Kesäkuun muutostalousarvio näytti tästä huolimatta 300 000 euroa alijäämäiseltä.

Syksy on kuitenkin tuonut helpotusta kesän ahdinkoon sekä valtionavustusten että odotettua suurempien verotulojen muodossa. Nyt Myrskylän tulos näyttää vakaantuvan ylijäämään. 

Syyskuun lopussa kunta keskeytti myös henkilöstönsä lomautukset. Uusia lomautuksia ei enää tänä vuonna aloiteta. Jo jaetut lomautusilmoitukset peruttiin. 

Talousnäkymät ovat heitelleet niin paljon, että Myrskylän kunnanjohtaja Sam Vuorinen on kuvannut tämän vuotisen talouden kehityksen kuvaajaa ”krokotiilin selkäeväksi”. Sahalaitoja on riittänyt: pelkästään verotuloarviot ovat heitelleet 700 000 eurolla.

Kuntalehti kysyi Vuoriselta, mitä vakaan taloustilanteen saavuttaminen vaati. Avainasemaan nousivat ennakoitua vähemmän pandemiasta kärsineet verotulot, valtion tukitoimet ja kunnan oma sote-puskuri. Apua on ollut myös kunnan toiminnan sopeuttamisesta ja investointien karsimisesta.

Sopeutettava ajoissa

Yksittäistä taikatemppua tasapainoisen kuntatalouden saavuttamiseksi ei ole, arvioi Vuorinen. Kunnat ja kuntakonsernin ovat keskenään hyvin erilaisia.

– Klassisesti voisi toki todeta, että menot tulisi kattaa tuloilla.

Viime aikoina tämä ei ole onnistunut monissa kunnissa, vaan kuntataloutta on leimannut krooninen alijäämä. Myrskylä muistuttaa, että tilanteeseen vaikuttavat muun muassa lisääntyvät velvollisuudet. Valtiovarainministeriön viimeisimmän koonnoksen mukaan kunnilla on jo yli 500 erilaista lakisääteistä tehtävää tai niiden osaa.

Tilanteeseen sopeutuminen vaatii Vuorisen mukaan ennakointia. Seuraavan talousarviovuoden lisäksi olisi siis katsottava myös pidemmälle tulevaan. Tämä edellyttää kunnilta uskallusta kohdata realiteetit, puhua niistä ja puuttua niihin, kun aikaa vielä on.

– Taloutta tervehdyttäviä toimenpiteitä tulee tehdä ennakoiden, ei vasta pakon edessä.

Kertaluontoiset sopeuttamistoimet eivät Vuorisen mukaan riitä. Kulurakenteen tasapainottaminen vaatii myös pysyviä toimia. Lisäksi tulopohjaa on kasvatettava hyvissä ajoin.

Myrskylässä säästöjä on haettu esimerkiksi monipuolisella yhteistyöllä naapurikuntien kanssa. Myrskylä hoitaa tekniset työt naapurikuntaansa Pukkilaan. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun toimiala taas on neljän kunnan yhteinen. Sama pätee aluearkkitehtityöhön.

Ruotsinkielinen varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetus toteutetaan kolmen kaksikielisen kunnan yhteistyönä. Suomenkielinen yläkoulu toimii puolestaan toisen maakunnan puolella.

Toisen maakunnan puolella ovat myös kaikki Myrskylän sotepalvelut. Uuteenmaahan kuuluvan kunnan sote on Päijät-Hämeessä.

Vuorinen arvioi, että kaikki edellä mainitut palvelutuotannon mallit ovat olleet taloudellisesti kannattavampia kuin se, että kunta olisi tuottanut palvelut yksin. Samalla kuntalaisille on voitu tarjota laajempia palvelukokonaisuuksia, joihin ei muuten olisi ollut varaa.

– Pitkällä aikavälillä näillä palveluntuotannon malleilla on ollut taloutta tervehdyttävä vaikutus, eivätkä ne ole olleet meillä lainkaan itsehallinnollisia kysymyksiä. Meillä päättäjät ovat rohkeasti katsoneet mieluummin kauas, kuin lähelle.

Sote-kulujen puskuri tuonut turvaa

Yksi Myrskylän taloutta tasapainottaneista tekijöistä on sote-puskuri. Myrskylän sotekulut saavuttivat kunnan oman arvion mukaan huippunsa vuonna 2017.

Siitä eteenpäin sotekulut on budjetoitu samalle tasolle, vaikka vuosien 2018 ja 2019 kulut ovat olleet matalammat. Noin 200–300 tuhannen euron vuosittainen puskuri on suojannut Myrskylää myös korona-aikana.

– Puskuri näyttää pitävän nytkin ja talousarvio toteutunee sote-kulujen osalta parempana, kuin se on budjetoitu. Toki tällaista varovaisuusperiaatetta jokainen kunta ei voi noudattaa, ettei talousarvio sen vuoksi painu alijäämäiseksi. Meillä tämä on ollut mahdollista, kun muu palveluntuotanto on hyvin optimoitua, Vuorinen sanoo.

Vuodet 2022–2023 huolettavat

Myrskylän kunnanjohtaja ei ole huolissaan tämän ja ensi vuoden taloustilanteesta.

 – Talouttamme on hoidettu hyvin ja hallitus on luvannut tukea kuntia edelleen.

Luvassa on muun muassa suora tuki sairaanhoitopiireille, lisäys peruspalveluiden valtionosuuksiin ja muutos yhteisöveron jako-osuudessa.

Ensi vuotta kaukaisempi tulevaisuus ei kuitenkaan näytä Myrskylässäkään varmalta. Jo suunnitelmavuodet 2022–2023 huolettavat.

– Tämän vuoksi mekään emme rakenna erilaisten tukitoimien varaan, vaan tarkastelemme tulopohjan laajentamista ja toiminnan taloudellisuutta edelleen. Koronattakin tulisi katsoa elinvoimainvestointeja, työllisyyskysymyksiä, kiinteistöjä, työn sisältöjä sekä palvelujen tuottamistapoja.

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*