Maakuntajohtajat vaativat välitöntä lupausta valmistelun rahoituksesta
Valinnanvapauspilotteihin luvatuista 100 miljoonasta eurosta voisi siirtää 40 miljoonaa maakunnille maakunnan pystyttämistehtävään, maakuntajohtajat ehdottavat
Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajat vaativat valtiolta nopeita määrärahapäätöksiä, jotta valmistelu ei keskeydy kesäkuussa.
Väliaikaishallinnon virallinen aloituspäivä on edelleen 1.7.2017, mutta käytännössä yleinen käsitys on, että aloitus on siirtymässä syksyyn.
Valmistelijoiden mukaan maakuntien toiminnan aloittaminen vuoden 2019 alusta ei ole mahdollista, jos valmistelu keskeytyy usean kuukauden ajaksi.
Pirkanmaan liiton muutosjohtajan Kari Hakarin mukaan tieto rahoituksen jatkumisesta halutaan heti.
– Rekrytoinnit pitäisi pystyä tekemään, pitäisi alkaa palkata kesän jälkeen valtava joukko valmistelijoita, emmekä voi tehdä sitä jos ei ole tietoa rahoituksesta, Hakari sanoo.
– Pitäisi olla selkeä vastaus, voimmeko palkata 1.7. alkaen tekijöitä, jotka pystyttävät maakunnan talous-, henkilöstö- ja ICT-hallinnot jotka vaativat ihan valtavasti työtä.
Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies pitää koko maakuntauudistuksen suurena ongelmana sitä, että valmistelun rahoituksesta ei ole mikään taho ottanut selkeää koppia.
– Vastuu ei ole oikein missään.
– Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä on valtiollinen projekti. Tässä on myös periaatteellinen ristiriitakin olemassa. Sotea on rahoittanut Turun kaupunki ja maakuntauudistusta on rahoittanut maakuntaliitto. Valtion rahoitusta on tullut hieman, mutta suurissa maakunnissa ne ovat aika pennosia ne rahat, Häkämies sanoo.
Akuutein rahapula on Uudellamaalla. Määrärahapäätös tulisi saada toukokuussa, jotta kesäkuussa voisi tehdä rekrytointipäätöksiä ja valmistelijat pääsisivät hommiin välittömästi kesälomien jälkeen.
– Ihmisiä ei voi palkata, koska kassa on tyhjä ja koska kukaan ei voi ottaa riskiä palkkaamiseen jos valtio ei itse usko että lainsäädäntö menee läpi eduskunnassa, huomauttaa maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala.
Valinnanvapauspiloteista rahaa
maakuntien pystyttämiseen?
Hallituksen puoliväliriihestä odotettiin helpotusta myös maakuntien valmisteluun. Sellaista ei tullut, sen sijaan soten valinnanvapauspilottien porkkanaraha kasvoi oletetusta 60 miljoonasta eurosta 100 miljoonaan.
Pilottien mielekkyys on jo kyseenalaistettu.
– Miten voi pilotoida kun ei perustason resursointi ole kunnossa, kysyy Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen.
Pilotointi edellyttäisi nopeita toimia ja yhtiön toimintakuntoon saattamista pikavauhtia. Savolainen muistuttaa että ainakaan isoissa maakunnissa ei tällaiseen ole mahdollisuutta.
– Yhtiöittämien on niin paljon muutakin kuin yhtiön perustaminen. Pitää saada myös toiminnalliset ja kilpailulliset valmiudet kuntoon.
Maakuntajohtajien konkreettinen esitys on, että valtio siirtäisi valinnanvapauspilotteihin tulleen ”ylimääräisen” 40 miljoonan euron summan suoraan maakuntien pystyyn laittamisen tueksi.
– Nyt heitetään 100 miljoonaa valinnanvapauskokeiluihin, kun samalla isompaan työhön eli muutoksen läpivientiin kokonaisuutena tuntuu olevan vaikea saada miljoonia, Kari Hakari ihmettelee.
– Vapaavalinta on kuitenkin vain yksi osa tätä. Tuntuu että vapaavalinnan kokeilu saa suhteettoman suuren huomion rahoituksessa. Näillä näkymin kokeiluraha menee paikkoihin joilla on suurempi valmius ja valmiit kuntayhtymät olemassa, Hakari arvioi.
