Maakuntien valmistelun rahoitus jäi riihessä auki

Akuutti huoli maakuntien valmistelun rahoituksen riittävyydestä ei väistynyt puoliväliriihessä, arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Hallitus linjasi esimerkiksi sote-ICT:n rahoituksesta pitkällä aikavälillä, mutta päähuoli on Reinan mukaan kuitenkin siinä, miten konkreettinen valmistelu tänä ja ensi vuonna voidaan tehdä henkilöresurssimielessä ja akuutissa alkuvaiheessa tarvittavien tietojärjestelmien osalta.

– Akuuttien valmisteluedellytysten resursointi jää vielä täsmentymättömäksi ja pelkään pahoin että se on myös riittämätöntä, sanoo Reina Kunta.tv:n haastattelussa.

Tähän kiinnittää huomiota myös Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio. Vainion mukaan rahoitusta koskevat linjaukset jäävät epämääräisiksi ja erityisesti maakuntien perustamiseen liittyvä välttämättömien tietojärjestelmämuutosten riittävä rahoitus jäi vielä roikkumaan ilmaan.

– Välttämättömien kertaluonteisten ICT-muutoskustannusten suuruus on vähintään 500 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa tarvittaisiin muutosten käynnistämiseen jo syksyllä 2017.

Tämän vuoden lisärahoituksesta ei tietoa

Hallitus päätti 58 miljoonan euron rahoituksesta vuodelle 2018 maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanon tukemiseen.

– Epäselväksi jää, tuleeko se uusien maakuntien valmisteluun vai irrotetaanko valtionhallinnon pakettiin, sanoo maakuntajohtajien puheenjohtaja, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula.

Tälle vuodelle hallitus on varannut valmisteluun 34 miljoonaa euroa josta 9,8 miljoonaa on kohdennettu maakuntien valmisteluun ja loput ministeriöiden potteihin.

Maakuntien valmistelu on herättänyt valmistelijoissa huolta, ja rahoituksen puutteen on nähty vaarantavan koko uudistuksen.

Kaksi viikkoa sitten maakuntajohtajat arvioivat, että kuluvan vuoden valmistelutyön rahoituksesta puuttuu 12 miljoonaa euroa hallinnon valmistelusta ja 11 miljoonaa ICT:stä. Tämä on tehty oletuksella, että valmistelu päättyy kesäkuun lopussa väliaikaishallinto astuu voimaan voimaan heinäkuun alussa.

Näillä näkymin väliaikaishallinnon käynnistyminen on siirtymässä syksyyn, mikä lisää rahan tarvetta entisestään. Monien valmistelijoiden työsuhde on katkolla kesäkuun lopussa.

– Tämän vuoden rahasta ei ole mitään uutta tietoa, Ylikarjula sanoo.

”Kuntien kannustinjärjestelmä kehityskelpoinen idea”

Hallitusohjelmassa linjattu miljardin euron säästötavoite kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsimalla on osoittautunut erittäin vaikeaksi ja muuttunut koskemaan koko julkista sektoria jo ajat sitten.

– Oletetun sote- ja maakuntauudistuksen toteuduttua tämän potentiaali luonne muuttuu ja jakaantuu eri lailla kuntien ja maakuntien kesken, Reina sanoo.

– On perusteltua, että miljardin tavoite kohdennetaan koko julkiseen talouteen ja koko julkiseen hallintoon. Riihen yhteydessä toimia täsmennettiin.

Toimenpiteissä on kuntien tehtävien ja velvoitteiden eri tyyppisipä vähentämisiä vajaan 400 miljoonan euron edestä.

– Toivottavasti pystytään realisoimaan, Reina sanoo.

Uutena elementtinä JTS-miljardin alla on 100 miljoonan euron kannustinjärjestelmä valtionosuuskokonaisuudessa, jolla pyritään kannustamaan kuntia tehokkaampaan toimintaan ja hyvien käytäntöjen leviämiseen.

Tarkoitus on leikkausten sijaan kannustaa pitkän aikavälin järkeväksi havaittuihin toiminnallisiin uudistuksiin.

Reina pitää ideaa kehityskelpoisena.

– Sen valmistelu pitää tehdä erittäin huolellisesti, koska pitää tehdä tarkka selvitys, mistä kuntien kustannuserot johtuvat ja millä tavalla kannustimet viritetään, jotta ne kohdentuvat järkevällä tavalla.

Kannustinjärjestelmän keinot tarkentuvat perjantaina, kun kehysriihen tarkemmat asiakirjat tulevat julkisiksi valtioneuvoston istunnon jälkeen.

Timo Reina Kunta.tv:n haastattelussa

 

Kompensointi vahvistaa veropohjaa

Kuntaliitto pitää myönteisenä, että kannustinloukkujen purkamiseksi tehdyt varhaiskasvatusmaksujen alentamiset on luvattu kompensoida kunnille. Liiton mukaan tämä on tehtävä täysimääräisesti huomioiden maksualennusten lisäksi myös aiheutuvat järjestämiskustannukset kuten toimitila- ja henkilöstömenot.

Reinan mukaan kompensointi mahdollistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen järjestämisen.

– On hyvä että kompensointi tehdään pääosin kuntien verotulopohjaa vahvistamalla, erityisesti kuntien yhteisövero-osuutta lisäämällä, jolla on myös elinvoimapuolelle kannustinvaikutuksia.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio muistuttaa, että hallitus on asettanut kuntataloudelle tavoitteen, jonka mukaan tulojen ja menojen erotus on 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Tästä on tärkeää pitää kiinni. Erityisesti kilpailukykysopimuksen vaikutusten seuraaminen on ensiarvoisen tärkeää. Lisävelvoitteista ilman täysimääräistä rahoitusta tai tulopohjan heikennyksistä on pidättäydyttävä jatkossakin, Punakallio sanoo Kuntaliiton tiedotteessa.

Minna Punakallio kommentoi puoliväliriihen antia Kuntaliiton vlogissa:

Lisää uutisia puoliväliriihestä:

Työllistämistavoitteeseen ei löytynyt keinoja

Sosiaaliturvan uudistus käyntiin – työ jatkuu yli hallituskauden