Markkina-arvo ei vastaisuudessakaan määrää rakennusten kiinteistöveroa. (Kuva: Ville Miettinen)

Kiinteistöveroa on tarkoitus uudistaa niin, että se vastaisi nykyitä paremmin ajantasaisia arvoja. Ajan tasalla pysymiseksi ollaan rakentamassa järjestelmää, jonka avulla verotusarvoja päivitetään vuosittain ja alueellisesti.

Nykyisin erääksi ongelmaksi koetaan, että monilla paikkakunnilla maksetaan tuntuvaa kiinteistöveroa kiinteistöistä, joilla ei ole käytännössä juuri lainkaan markkina-arvoa.

Yleisradion haastattelema Aalto-yliopiston kiinteistöopin professori Kauko Viitanen kertoo saaneensa palautetta, jonka mukaan ihmiset ovat jopa polttaneet arvottomia kiinteistöjään, jotta eivät enää joutuisi maksamaan kiinteistöveroja rakennusten osalta.

Kuntaliiton kehittämispäällikön Jukka Hakolan mukaan uudistus ei kuitenkaan varsinaisesti vaikuta tähän ongelmaan.

Markkinapohjaista verotusmallia valmistellaan koskemaan maapohjaa. Tarkoitus on saada samaan aikaan käyttöön myös rakennuksia koskeva uudistus. Niiden eroksi on tulossa kuitenkin se, että maapohjan verotusarvo riippuu markkinahinnasta mutta rakennuksia verotettaisiin edelleen jälleenhankintahinnan eli rakennuskustannusten mukaan.

Maa jaetaan 6 000 hinta-alueeseen

Maanmittaushallituksen esittelemässä mallissa maa jaettaisiin postinumeroittain 6 000 hinta-alueeseen, joista jokaiselle määriteltäisiin oma maapohjan kiinteistöverohinnasto. Sitä päivitettäisiin tehtyjen kauppojen perusteella.

Alueitten sisällä kiinteistöjen käyttötarkoitus vaikuttaisi verotukseen. Asuin-, vapaa-ajan, liike, voimala- ja muille kiinteistöille määriteltäisiin eri verot.

Kaiken tiedon on tarkoitus olla avointa ja julkista.

Uudistus on vasta valmisteilla. Sen arvioidaan tulevan voimaan ehkä vuonna 2020.

Suurin vaikutus asutuskeskuksissa

Maaseutumaisissa kunnissa kiinteistöverosta jopa noin 90 prosenttia kohdistuu rakennuksiin ja kymmen prosenttia maapohjaan. Maassa keskimäärin rakennusten osuus on noin 70 prosenttia ja Helsingissä noin puolet.

Muutokset kohdistuvat siis ennen kaikkea sellaisiin alueisiin, joilla maapohjan osuus verotusarvosta on suuri.

Oleellinen muutos sekä maapohjaa ett rakennuksia koskevassa uudistuksessa on se, että arvoja on tarkoitus päivittää vuosittain.

Esimerkiksi maapohjien verotusarvoja ei nykyjärjestelmässä ole päivitetty yli kymmeneen vuoteen alueellisen kehityksen perusteella.

Koelaskelmista lisää tietoa

Uudistuksen valmisteluvaiheessa tehdään koelaskelmia erilaisissa kunnissa. Niissä katsotaan, miten uudistus vaikuttaa niin veron maksajiin kuin kuntatalouteen.

Vastaisuudessakin kunnat määrittelevät kuntaveron suuruuden valtiovallan määräämien rajojen sisällä.

Hakolan mukaan tulee selvitettäväksi, pitääkö vaihteluväliä säätää ja miten.

Hän vakuuttaa, että uudistuksella ei aiota heikentää minkäänlaisten kuntien taloudellista asemaa.

Hakolan mukaan veropohja nousee varmaan kaikilla kunnilla. Ne voivat sitten päättää vaihteluvälin sisällä, miten sen käyttävät.

– Tarkoitus on rakentaa malli, joka sopii kaikille kunnille.

 

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@aucuparia.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*