Maaseututaajamat vastaavat aluehallinnon mullistukseen yhteistyöllä
Perinteisestä digitaaliseksi muuttuva palveluympäristö edellyttää myös maaseututaajiamien roolin uudistamista. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuusi itäsuomalaista kuntaa on ryhtynyt yhteistyöhön maaseututaajamien uudistamisessa ja asukkaiden osallisuuden lisäämisessä.
Uudistuvat elinvoimataajamat-hankkeessa toimivat Heinäveden, Keiteleen, Liperin, Mäntyharjun, Tervon ja Valtimon kunnat sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia.
Tavoitteena on tukea maaseututaajamien uudistumista osana maaseutukuntien elinvoimapolitiikkaa, löytää toimivia ratkaisuja maaseututaajamien viihtyisyyden ja vetovoiman lisäämiseen.
Lisäksi tavoitteena on selkiyttää maaseututaajamien roolia digitalisoituvassa palveluympäristössä, saada uusia toimijoita mukaan eri organisaatioista ja väestöryhmistä, luoda ylipaikallinen oppiva verkosto sekä tuottaa uutta tietoa maaseututaajamien kehittämiseen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Liperi lähti innokkaana mukaan hankkeeseen, sillä meillä on jo avattu osallisuutta kunnassa ja haluamme olla mukana oppimisverkostossa saamassa lisäideoita kehittämistyöhön, sanoo Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen kunnan tiedotteessa.
Mikkasen mukaan meneilllään oleva aluehallinnon ja kuntasektorin muutos luo ison haasteen maaseututaajiemien ja kirkonkylien kehittämiselle. Mullistuksessa olennaista on tarttua uusiin palveluliiketoiminnan mahdollisuuksiin ja esimerkiksi digitaalisen kaupankäynnin ratkaisuihin.
– Maaseututaajamien roolia tulee selkiyttää digitalisoituvassa palveluympäristössä. Nyt syntyvä verkosto tuottaa uusia ratkaisuja ja tietoa maaseututaajamien kehittämiseen laajemminkin, hankkeen projektipäällikkö Manu Rantanen sanoo.
Hanke kestää vuoden 2019 loppuun.
