Metsähallituksen yhtiöittäminen huolettaa kuntia
Suunnitelmat Metsähallituksen yhtiöittämisestä on otettu
huolestuneena vastaan Kainuussa. Vaikka metsureita ei enää tuhatmäärin valtion
savotoissa perukassa pyörikään, niin metsätaloudella on suuri merkitys
aluetaloudelle.
Esimerkiksi Kuhmon maapinta-ala on noin puoli miljoonaa
hehtaaria, joista valtion maita lähes puolet. Vuositasolla Metsähallitus maksaa
Kuhmossa puunkorjuu- ja kuljetusmaksuina noin 9,3 miljoonaa euroa ja välitön
työllistävä vaikutus on 128 henkilötyövuotta. Metsähallituksen vaikutus
kaupungin verotuloihin on lähes viisi prosenttia.
-Me olemme huolissamme työpaikoista. Metsähallitus on
onnistunut hyvin hoitamaan metsät ja yhteiskuntavastuunsa. Nyt toimintaa ollaan
romuttamassa. Vaikka yhtiöittämisessä metsät jäisivät valtion omistukseen, niin
metsätaloustoiminta yhtiöitettäisiin. Pahimmassa kauhuskenaariossa se
merkitsisi Venäjän ja Kanadan kaltaista mallia, jossa myydään hakkuuoikeuksia
yhtiöille 50 vuodeksi, Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtanen aprikoi.
Vaikka kunnilta ei
ole lausuntoja Metsähallituksen yhtiöittämisen tiimoilta erikseen pyydettykään,
niin Kuhmo on ilmaissut virallisen huolensa kaupunginhallituksen antamassa
lausunnossa. Suomussalmen kunnanhallituksesta on tulossa vastaavan sisältöinen
huolenilmaisu tämän päivän kokouksesta. Myös Lapissa ja muualla Suomessa yhtiöittämissuunnitelmat
ovat nostattaneet vastalauseita eri tahoilla.
