Mihin kunnilla on varaa? – ”Soten kustannusten hillinnästä puhuttu aika vähän”

Mihin kunnilla on nykyään varaa?

Kysymys on herättänyt viime aikoina keskustelua ensi vuoden talousarvioitaan laativissa kunnissa, ja sen kiperyys kävi ilmi myös keskiviikkona Ylen Ykkösaamussa kuntataloudesta keskustelleiden Minna Punakallion ja Kari Karjalaisen vastauksista.

– Hirveän vaikea kysymys. Vaihtelee niin paljon kunnittain. Kunnat priorisoivat lakisääteisiä tehtäviään, mutta toivoisin että enemmän keskusteltaisiin siitä, mitä nykymuotoisesta palvelupaletista voi jättää pois, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoi.

– Palvelujen kehittämistä tarvitaan, ja jopa parantamista nykytasosta, mutta tuntuu että  sieltä on pakko löytyä. Kaikkeen ei ole tällä väestökehityksellä ja talousnäkymällä millään varaa.

Myös Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen piti kysymystä todella vaikeana esimerkiksi sitä taustaa vasten, että Joensuu on yliopistokaupunki ja joka kolmas joensuulainen on alle 25-vuotias.

– Jos karsitaan kaikki liikunta ja kulttuuri minimiin, miten käy nuorille siinä tilanteessa? Karjalainen pohti.

– Ja jos lähdetään kaikille yhteisistä palveluista – sotesta, varhaiskasvatuksesta perusopetuksesta – oleellisiin heikennyksiin, se pitää tapahtua kaikille tasapuolisesti niin, että siinä on myös valtion tuki takana.

– Nythän tilanne on se, että meille tulee uusia velvoitteita, jotka tarkoittaa hyvää, subjektiivisia päivähoito-oikeuksia ja henkilömitoituksia, ja niillä on kaikilla omat kustannusvaikutus. Näissä täytyy olla harkintaa ja valtio mukana, ettei kunnat joudu priorisoimaan tai mahdollisesti jopa rikkomaan lakia talouden vaikeuksien kohdatessa, Karjalainen varoitti.

Siun sote pelastanut pahemmalta suolta

Kuntatalouden vuodesta 2019 on ennustettu historiallisen heikkoa. Tiukkaa tekee myös Pohjois-Karjalassa, jossa monen muun alueen tavoin sote-kuntayhtymä on ajautunut yt-neuvotteluihin ja jäsenkunnat talousvaikeuksiin mm. verotulojen sakkaamisen ja soten lisälaskujen takia.

Sote-toimintojen siirtäminen kuntayhtymä Siun soteen vuoden 2017 alusta on kuitenkin pelastanut Pohjois-Karjalan nykyistä pahemmalta talouskriisiltä, ilman sitä oltaisiin ”vielä syvemmällä”, Karjalainen sanoi.

– Sillä on saatu sote-menojen kasvu Joensuu mukaan lukien maltillisemmaksi. Se oli aikaisemmin 3-5 prosenttia vuodessa, nyt on menty 1-2 prosenttia.

Toisaalta jos Sipilän hallituksen sote-uudistusyritys olisi mennyt maaliin, tilanne olisi parempi, Karjalainen sanoo.

– Pohjois-Karjala olisi voittanut vähintään 30 miljoonaa euroa, koska meillä on tarvevakioituna niin tehokas organisaatio. Taloudelliset ongelmat olisivat huomattavasti vähäisemmät kuin mitä me nyt kohtaamme.

Minna Punakallion mukaan sote-uudistuksessa on oleellista saada aikaan velvoitteiden, menojen ja resurssien tasapaino.

– Kustannusten hillinnästä puhutaan aika vähän. Se täytyy jossain vaiheessa tulla  inhimillisellä tavalla laskelmiin ja kehitykseen mukaan.

Inhimillinen tapa olisi esimerkiksi se, että turvataan vanhuksille ja sairaille hyvät peruspalvelut, Punakallio sanoo Kuntalehdelle.

– Säästöjä etsittäisiin kaikilla rintamilla ja uusilla toimintatavoilla, mutta esimerkiksi myös priorisoinnilla. Kaikessa ei julkisen sektorin tarvitsisi olla mukana.

”Investointitahti hengästyttää”

Kustannusten kasvun hillintä mietityttää muuallakin. Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen taustoitti tiistaina Facebookissa kaupungin ensi vuoden talousarvioesitystä ja kuvaili investointitahtia ”liian hengästyttäväksi”.

– Ja 2020-luvun loppupuoli näyttää nykyisellä investointiajattelulla taloudellisesti erittäin haasteelliselta. Täytyy tehdä töitä sen eteen ja toivoa, että löytäisimme yhdessä taloudellisesti kestävämmän tien, emmekä aseta tulevaisuuden päättäjiä mahdottoman tilanteen eteen tämän valtuustokauden laskuja maksaessaan 2030-luvulla, Parkkonen kirjoitti.

Heinolassa yksi huolen aihe on sote-palveluiden kulurakenne. Heinola on mukana Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä vain erikoissairaanhoidon osalta, perustason sosiaali- ja terveyspalvelut kaupunki järjestää itse.

Parkkosen mukaan terveys- ja vanhuspalvelujen kustannukset kasvavat nykyrakenteella reilut kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

– Tämä perustuu vahvaan poliittiseen tahtotilaan vahvoista sote-palveluista. On nähtävissä, että taloudellisesti ao. linjaus voi osoittautua Heinolan kaupungille liian raskaaksi tulevina vuosina, Parkkonen kirjoitti.

Juha Sipilän, kesk., hallituksen sote-uudistusyrityksen yhtenä tavoitteena oli reipas kustannusten kasvun hillintä. Tosin tavoite, kustannusten kasvun vähentäminen 10 vuodessa kolmella miljardilla eurolla, osoittautui pian mahdottomaksi toteuttaa.

Antti Rinteen, sd., hallituksen hallitusohjelmassa menokasvun hillintä ei ole sote-suunnitelmissa.

– Hallitushan on lisäämässä ja laajentamassa tehtäviä, joten kustannusten kasvaminen tai niiden hillintä ei ole tällä hallituksella se ykkösasia. Lisäksi kustannusten hillintä on varmasti myös yksi perustuslaillinen kipukohta, sillä lakisääteiset palveluthan on turvattava kansalaisille, vaikka rahat olisi loppu, Minna Punakallio sanoo Kuntalehdelle.

Toisaalta hillintätavoitetta voi pitää myös näennäisenä, sillä Sipilän hallituksen sote-uudistuksen lähtökohtana oleva ns. perusura ei sisältänyt sopeutustoimia eikä se ole koskaan realistinen tai mahdollinen vaihtoehto normaalikehitykselle edes muutaman vuoden aikavälillä, Punakallio muistuttaa.

– Siten mikä tahansa sopeutustoimet sisältävä kehitys tuo säästöjä perusuraan verrattuna.

Kovaa umpeenkuromista ei tiedossa

Nykyhallituksen sote-uudistusta on valmisteltu ministeriövetoisesti. Ensi viikolla sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kuulee Kuntaliiton edustajien näkemyksiä soten valmistelusta, mutta kuntien edustajistoa ole mukana varsinaisissa uudistuksen valmisteluryhmissä.

Sote-uudistuksen valmistelua johtava kansliapäällikkö Kirsi Varhila STM:stä vahvistaa Kuntalehdelle, että merkittävää kestävyysvajeen umpeenkuromista ei ole tulossa, koska sellaisesta ei ole sovittu hallitusohjelmaneuvotteluissa.

– Rahoituslakia koskevaa keskustelua aloitellaan ja kustannusten hillintä on siinä yksi aihe mukana, mutta siitä ei ole vielä linjauksia, Varhila kertoo.

Minna Punakallion ja Kari Karjalaisen haastattelu Ylen Ykkösaamussa (alkaa kohdasta 31.05)