Mikkelin talous pelastuu alijäämäongelman ratkaisevalla energiayhtiön kaupalla – soten kustannussiirron epäreiluus suurena harmina
Alijäämäkehitys on uhannut tehdä Mikkelistä kriisikunnan. Kaupunki aikoo oikaista taloutensa tasapainottamisohjelmalla, jonka yksi osa on energiayhtiön vähemmistöosuuden myyminen. Kuva: Lauri Rotko
Mikkelissä jännitys tiivistyy: kuka ostaa 49 prosenttia kaupungin omistamasta energiayhtiö Etelä-Savon Energia Oy:stä?
Kauppa ja sen tuomat miljoonat ovat kaupungin taloudelle erittäin tärkeät. Vuosien aikana kertynyttä alijäämää on jo yli 40 miljoonaa euroa. Kriisikuntastatus on tullut realistiseksi uhkaksi, mutta energiajärjestelyllä uhka väistyisi.
Maaliskuussa Mikkelin valtuusto linjasi, että yhtiöstä myydään osa ja kauppa saadaan maaliin tämän vuoden aikana.
Kiinnostuneita ostajia on lehtitietojen mukaan riittänyt, konsulttiyhtiö KPMG avustaa kaupunkia sopivimpien ehdokkaiden seulonnassa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kauppa osana tasapainotusta
Talousjohtaja Tiia Tamlanderin mukaan kauppa pelastaa Mikkelin talouden jo pelkästään alijäämien kattamisen näkökulmasta.
-Meillä on nyt saatu hyvä talouden tasapainotuksen kokonaissuunnitelma tehtyä. Energiaratkaisu on yksi suunnitelman kolmesta tukijalasta.
Tamlander muistuttaa, että kaupan kerrannaisvaikutukset taloudessa ovat isot myös kauppahinnan miljoonien lisäksi.
– Muiden vastaavia järjestelyjä tehneiden kuntien tavoin tuloutuvat varat kannattaa käyttää viisaasti. Meillä valmistelun pohjana on ollut ajatus, että siivu kaupungin vieraasta pääomasta maksetaan pois ja loppuosa sijoitetaan.
-Eli pienennetään korkokustannuksia ja tuodaan rahoitustuottojen kautta lisätuottoja, joilla voidaan osaltaan tulevaisuudessa rahoittaa kaupungin tuottamia palveluja.
Toinen tukijalka on valmisteilla oleva kaupungin talouden tasapainotusohjelma. Käytännössä kyse on uusista säästötoimista.
Mikkelin tulevat vuodet näyttävät alijäämäisiltä, ja tasapainotusohjelmalla haetaan ratkaisuja siihen, että käyttötalouden puolella pitää yhä saada tulot ja menot tasapainoon keskenään.
-Rakenteellinen epäsuhta pitää korjata, se on asia jota emme pääse pakoon, ja vastuulliseen taloudenpitoon kuuluu että ne saadaan kohdilleen.
Kolmas tukijalka on elinkeinoelämän buustaus, eli mikkeliläisittäin ”pöhinäprojekti”.
Elinkeinoelämän piristämistä valmistellaan kehitysyhtiön kanssa, sen kautta tavoitellaan verotulojen kasvua ja kuntakuvan parantamista tavoitellaan myös.
Talouden vakauttamisohjelmassa tähdätään 3 miljoonan euron vuotuisiin lisäsäästöihin 2024-26.
-Tämä tulee muiden jo aiemmin käynnistettyjen tasapainotusohjelman jatkoksi, Tiia Tamlander sanoo.
Eteenpäin on menty
Talouden tilanne on Mikkelissä ollut pitkään hyvin synkeä, mutta Tiia Tamlanderin mukaan valtuuston linjapäätös alijäämien kattamisesta energiajärjestelyillä ja suunnitelma kokonaisuuden viemisestä eteenpäin saavat valoa tunnelin päähän.
-On tullut hyviä uutisia alueelle tehtävistä investoinneista. Aiempaan verrattuna huomaa, että pohjavire on paranemaan päin, vaikka haasteita on yhä.
Vielä vuosi sitten Mikkelissä ei ollut yhteistä poliittista tahtoa energiaratkaisusta. Siinäkin on menty eteenpäin, Tamlander muistuttaa.
Kiristyvä talous kiristää usein myös päätöksentekoilmapiiriä. Viime vuodet ovat olleet haastavia kaikille kuntapäättäjille mm. pandemian ja sote-uudistukseen liittyvien epävarmuuksien myllerryksessä.
Mikkelin ilmapiiriä on kuitenkin pidetty erityisen vaikeana päättäjien jatkuvan keskinäisen eripuran takia.
Kun entinen kaupunginjohtaja Timo Halonen piti viimeisen puheensa valtuustolle viime marraskuussa, hän totesi Mikkelin identiteetin olevan hukassa. Mikkeliläisen poliittisen kulttuurin keskeisiksi toimintamalleiksi hän nimesi syyllistämisen, uhriutumisen ja epäilyn.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen, kesk., aloitti kuntapoliitikkona vasta tällä valtuustokaudella.
Hän arvioi päätöksenteon toimintakulttuurin vahvistuneen.
-Mitä sivusta seurasin, oli hyvin yleistä, että kaikki isotkin ratkaisut tehtiin äänestyspäätöksinä, Siiskonen viittaa aiempaan.
Nyt Siiskosen mukaan vallitsee pyrkimys siihen, että saataisiin isot ongelmat pois päiväjärjestyksestä.
– Ehkä sekin vaikuttaa, että ollaan pakon edessä, mutta kyllä minusta yhteishenkisyys ja yhteistoiminnallisuus on lisääntynyt. Myös luottamushenkilöiden ja virkamiesten halu pyrkiä samaan päämäärään.
Epäreilu soten rahoitusratkaisu
Mikkelissä on paikallisesti saatu linjoja vedettyä, mutta valtakunnallista epävarmuutta se ei hälvennä.
Etelä-Savo on yksi alueista, jotka halusivat ennakoida sote-uudistusta ja muokata toimintaansa sen mukaisesti kuntayhtymän muodossa. Etukenossa sotea uudistaneet alueet näyttävät kuitenkin joutuvan kärsimään kustannusten tasauksessa.
-Oletettiin että se on hyvä asia kun ennakoidaan tulevaa hyvinvointialuetta. Kävi niin, että jouduimme maksamaan itse palkkaharmonisoinnin kustannukset, Pirjo Siiskonen sanoo.
-Ne kunnat jotka eivät muodostaneet etukäteen sotekuntayhtymiä, niille valtio maksaa. Se on erittäin suuri epäoikeudenmukaisuus.
-Kun ratkaisu vielä vaikuttaa pienentävästi valtionosuuksiin jatkossa, se on kohtuuton, Siiskonen sanoo.
– Kuntia pitäisi kohdella tasa-arvoisesti tällaisissa isoissa ratkaisuissa.
Tiia Tamlander näkee sote-uudistuksen rahoituslaskennan lisänneen kuntien ja hyvinvointialueiden keskinäistä vastakkainasettelua rahanjaossa.
-Ne kunnat, joilla sote on ollut omaa toimintaa, ovat voineet sisäisesti hoitaa kustannusten kasvuun liittyviä rajaustoimenpiteet. Mutta kuntien ja sote-kuntayhtymien välilläsiirtolaskennasta tuli taistelukenttä ja vastakkaisten intressien kiikkulauta, jossa on tasapainoiltu, vaikka olisi pitänyt enemmän katsoa tulevaisuuden asetelmia ja rakentaa uusia yhteistyömalleja. Se ohjasi uudistuksen toimeenpanon valmistautumisen vähän väärille raiteille, kun alettiin vain kiistellä rahasta.
Epävarmuus talouden suunnittelussa
Valtiovarainministeriö kerää nyt kunnilta ja hyvinvointialueilta lisätietoja tilinpäätöstietoja vääristävistä tiedoista, jotka vaikuttavat valtionosuuksien määräytymiseen.
Laskelmia oikaistaan, mutta millä tavalla ja millä aikataululla, se on vielä auki.
Tämä luo epävarmuutta myös kuntien taloussuunnittelutyöhön, Tamlander sanoo. Mikkelissä realistinen uhka on, että uudet laskelmat vaikuttavat negatiivisesti ennustettuun valtionosuuteen. Sote-kustannukset toteutuivat arvioitua ja ilmoitettua tilinpäätösennakkotietoa suurempana.
-Se tarkoittaa että meidän miinusmerkkiset tasauselementtimme kasvavat edelleen ja siten negatiivista vaikutusta valtionosuuksiin. Se on iso huolenaihe.
Pelkona on, että valtionosuusrahoituksen vähentyessä kunnat joutuvat leikkaamaan lasten ja nuorten palveluista.
– Valtakunnallisesti ongelma on, että kun koulutuspuoli on kaikkein suurin toimiala sote-uudistuksen jälkeisessä kunnassa, kuntien rahoitusleikkaukset tarkoittavat automaattisesti , että leikkaukset kohdistuvat lapsiin ja nuoriin, Tiia Tamlander sanoo.
-Meillä Mikkelissäkin ensi vuoden talousarvioraamissa kasvatus-ja opetuslautakunnan toimintakate on 72 prosenttia koko organisaation toimintakatteesta, eli ylivoimaisesti suurin toimiala. Jos leikkauksia joudutaan tekemään, sinne käännytään pakosti katsomaan. Eurovolyymit ratkaisevat sen, että leikkaukset kohdistuvat varhaiskasvatukseen, perusopetukseen lukio-opetukseen käytännössä. Tämä on lainsäätäjälle tärkeä huomioitava asia.
Ennen sote-laskelmien varmistumista saattaa varmistua energiajärjestelyn kumppani. Maanantaina energiaratkaisua valmistellut ryhmä tiedottaa valtuustolle, missä mennään.
Paljon ei ole vielä julkisuuteen kerrottavaa, Tiia Tamlander sanoo.
-Prosessi on menossa KPMG:n kanssa. Kilpailullinen tarjousprosessi on ollut tämän kevään käynnissä. Tavoitteena on valtuuston linjapäätöksen mukaan se, että tämän vuoden aikana saadaan kauppa toteutettua, että saadaan kumulatiiviset alijäämät tämän vuoden tilinpäätöksessä katettua.
Aiemmin aiheesta:
