Ministeri Anu Vehviläinen. (Kuva: Kunta.tv)

Hallituksen asettama yhden miljardin euron säästötavoite kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi ei onnistunut. Tulokseksi kertyi 400-500 miljoonan euron säästöt laskutavasta riippuen.

Keskiviikkoaamuksi pikaisesti koolle kutsumassaan tiedotustilaisuudessa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., kiitteli säästöjä etsineitä ja erityisesti projektia vetänyttä ylijohtaja Silja Hiironniemeä.

Säästöohjelman merkittävimmiksi toimenpiteiksi valtiovarainministeriö on listannut lääkärinlausuntojen ja todistusten antamisesta saatavat runsaan 10 miljoonan euron säästöt, vanhuspalveluitten säästöt 35 miljoona euroa, vammaislainsäädännön uudistuksesta tulevat säästöt 61 miljoonaa euroa ja pelastustehtävien siirto tuleviin maakuntiin 48 miljoonaa euroa.

Kelpoisuusehtojen ja henkilöstörakenteen velvoitteiden purkamisesta lasketaan koituvan 90 miljoonan euron säästöt.

Koko julkisen sektorin
kustannusten karsinta

Epäonnistuminen ei ollut ensimmäinen, Vehviläinen muistutti. Miljardin euron säästötavoite ”oli jo Kataisen hallituksen tavoitteena vuodesta 2013 lähtien. Tavoite jäi kuitenkin toteuttamatta.”

Nyt Sipilän hallitus aikoo haravoida säästöjä kuntia laajemmalta sektorilta. Vehviläisen julkistaman hallituksen uuden säästöohjelman nimeksi tulee Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta. Sitä viedään uusien maakuntien perustamisen rinnalla.

Tulevien maakuntien perustamisesta syntyvät säästöt arvioidaan Vehviläisen mukaan tämän vuoden aikana. Jatkossa arvioidaan kaikkien hallituksen kärkihankkeiden ja reformien vaikutuksia koko julkiseen talouteen sekä digitalisaation hyödyntämistä täysimääräisesti julkishallinnossa.

Valtiovarainministeriö voi ottaa myös muita asioita säästötavoitteiden kohteeksi, kuten esimerkiksi julkisen rakentamisen kustannustehokkuuden.

Näiden kaikkien toimenpiteiden kustannushyötyjä arvioidaan ensi vuoden alussa. Ratkaisuja tehdään kehysriihessä keväällä 2017 siten, että hallitusohjelman yhden miljardin euron kustannussäästö toteutuisi pitkällä aikavälillä.

Tärkeää saada
säästöt käytäntöön

Kuntaliiton edustajana kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimista valmistelleessa työryhmässä on kehittämispäällikkö Marja Lahtinen. Säästötavoitteista tehtiin 80-sivuinen toimenpideohjelma. Työryhmän toimiajan oli määritelty jatkuvan maaliskuun loppuun.

Lahtinen toteaa, että säästöt koostuvat pienistä puroista. Hän pitää tärkeänä sinänsä, että kustannuskehitykseen halutaan puuttua.

Nyt tärkeää on, että löydetyt runsaan 400 miljoonan euron säästöt konkretisoituvat, Lahtinen sanoo.

 

Avatar
Riitta Vainio
riitta.vainio@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Jos tavoitellaan vain säästöjä, mitään olennaista ei tapahdu. Kun karsitaan oikeasti tehtäviä ja kumotaan velvoitelakeja/asetuksia, saadaan aikaan kustannusleikkauksia ilman että erikseen tarvitsee säästää. Nykyinen ajattelumalli on näpertelyä verrattuna siihen jos kumottaisiin vaikkapa kaikki vuoden 1990 jälkeen säädetyt kunnille uusia tehtäviä määränneet lait. Elettiinhän sitä silloinkin, jopa nykyistä paremmin.
    Kuntalakiakin voisi muuttaa siten, että kunta saisi ottaa tehtäväkseen vain ne tehtävät, jotka sille laissa nimenomaisesti on yksilöidysti määritelty. Kirkastuisi näin kunnan perustehtävä, josta tällä hetkellä on aivan liian lavea käsitys ja hullunkalliit tulkinnat. Kovin monet valtuustot ovat osoittaneet olevansa namusetiä jakaessaan kaikenlaista hyvää sen mukaan, mikä painostusryhmä jaksaa olla eniten vaatimassa kunnan rahaa ja uusia kunnan palveluja.
    Vanha lainsäädäntö oli tässä suhteessa terveesti rajoittava, nykyinen lainsäädäntö on avokätisesti paitsi velvoittava, liki rajattomasti myös salliva. “Kuka mitä milloinkin keksii” on aivan liian monen valtuutetun toiminnan johtoajatus. Se aika, joilloin valtuutetut hoitivat kuntaa, on sairaan kalliisti takanapäin ja sen taudin uhreja nyt olemme.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*