Miljardin euron tehtaalle ei saatu rahoitusta – Simon suuri vetyhanke lässähti
Uutinen oli kova pettymys, sillä vetytehtaan hukkalämpöä olisi voitu hyödyntää suurissa kasvihuoneissa, joita olisi rakennettu Simoon. Kuva: Pixabay
Tapio Mainio, teksti
Simon Karsikkoon kaavailtu suuri – noin miljardi euroa maksava – vedyntuotantolaitos ei toteudu.
Sitä kaavaillut eTehdas ilmoitti luopuvansa hankkeesta, koska se ei ole kaupallisesti kannattava. Simon kunnanvaltuusto käsitteli yllättävää tilannetta kokouksessaan maanantai-iltana.
Uutinen oli kova pettymys, sillä vetytehtaan hukkalämpöä olisi voitu hyödyntää suurissa kasvihuoneissa, joita olisi rakennettu Simoon.
Mallia olisi otettu Tukholman lounaispuolelle Örebrohon vuonna 2023 valmistuneesta Ruotsin suurimmasta kasvihuoneesta, jonka pinta-ala on kymmenen hehtaaria.
Siellä tuotetaan joka kymmenes Ruotsin tomaatti.
Se hyödyntää Billerudin pakkauskartonkia ja nestepakkauksia valmistavan tehtaan hukkalämpöä.
Vihreä siirtymä jatkuu
Simon kunta on saanut hankerahoituksen, jolla olisi etsitty kasvihuoneen rinnalle muita vedyn hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia.
– Jatkamme kaikesta huolimatta vihreän siirtymän hankkeiden kartoitusta, kertoo Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila.
– Uskon, että Fennovoimalle aikanaan varatulle sadan hehtaarin ydinvoimalatontille Karsikkoon saadaan vielä vihreää sähköä hyödyntävä tuotantolaitos. Aika ei ollut vielä vedyn jalostukselle kypsä, sanoo Simon kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ex-kunnanjohtaja Esko Tavia.
Olisi valmistettu lentopolttoainetta
Simon vetylaitos olisi ollut yli kymmenen kertaa suurempi kuin Harjavaltaan viime vuonna valmistunut P2X Solutions Oy:n Suomen ensimmäinen 20 megawatin vihreän vedyn ja synteettisen metaanin tuotantolaitos.
Simon laitoksen sähköteho olisi ollut 300 megawattia. Siitä olisi saatu noin 20 000 tonnia vetyä vuodessa. Vedystä olisi valmistettu muun muassa lentopolttoainetta.
Vetytehdas olisi rakennettu vuonna 2028.
Sitä puuhannut suomalaisen energian jatkojalostysyhtiö eTehdas on itsenäinen yhtiö.
– Simon miljardin euron investointi oli tähän markkinatilanteeseen liian suuri. Meillä on Lappeenrannassa selvästi pienempi hanke, jolle haetaan rahoitusta, kertoo eTehtaan toimitusjohtaja Antti Pohjoranta.
Lappeenrannan hanke on synteettisen metaanin hanke, jossa vetyäkin välivalmisteeksi tuotetaan.
– Simon hankeen suurimmat haasteet liittyivät sähkönjalostustoiminnan lopputuotteiden markkinoihin sekä raaka-aineena tarvittavan bioperäisen hiilidioksidin saatavuuteen, Pohjoranta lisää.
Lapin lounaisosassa sijaitsevassa Simon kunnassa on vajaat 2 800 asukasta.
Puolet Suomen vetyhankkeista
– Simon hankeen kariutuminen ei tullut yllätyksenä. Suomessa on kymmeniä vetyhankkeita, joista vain osa päätyy maaliin, sanoo Nivala-Haapajärven seutukehitysyhtiö Nihak ry:n toimitusjohtaja Toni Krankkala.
NIHAK:n osakaskuntia ovat Nivala, Haapajärvi, Sievi, Reisjärvi, Kärsämäki, Oulainen ja Pyhäjärvi.
Krankkala on vakuuttunut siitä, että suuri vetylaitos rakennetaan Nivalan seudulle.
Suomen vihreän vetytalouden keskus ei ole mikään suuri teollisuuskaupunkikeskittymä, vaan vetytaloutta rakennetaan Haapajärven, Sievin ja Nivalan kaltaisilla pienemmillä paikoilla.
Jopa puolet Suomen vetyhankkeista olisi parhaassa tapauksessa tulossa tälle alueella.
NIHAK on kehittänyt osakaskuntien toimeksiannosta vetyhankkeiden valmiuksia niin, että ensimmäiset vetylaitoshankkeet etenevät jo kaavoituksessa.
ABO Energy on jo varannut Nivalasta 20 hehtaarin tontin Kurunpudon teollisuusalueelta.
– Sinne on määrä rakentaa vedyntuotantolaitos, Krankkala kertoo.
Vuonna 2030 käynnistyvä laitos työllistäisi 50–80 työntekijää.
Se olisi ABO:n ensimmäinen hanke Suomessa. Konsernilla on juuri valmistumassa Saksaan ensimmäinen vetylaitos ja vetytankkausasema.
– Yhtiö on vakavarainen ja se on harjaantunut toteuttamaan suuria energiahankkeita Euroopassa, Krankkala kertoo.
Lisäksi NIHAK on nyt tehnyt Gasgridin ja Fingridin kanssa Suomen ensimmäisen esiselvityksen vedyn alueellisesta siirtoverkosta.
Mukana siinä ovat olleet myös uusiutuvan energian hankekehittäjät ja alueen kunnat.
Alueellinen vetyverkko liittyy Gasgridin valtakunnalliseen runkoverkkoon, joka tullee kulkemaan alueen länsiosista kohti pohjoista (Oulu-Perämeren pohjukka).
Alueellinen verkko – joka käytännössä tarkoittaisi siis uusiutuvan vedyn kuljettamiseen rakennettavaa kaasuputkea kohti sisämaata – mahdollistaisi Nivala– Haapajärvi-alueella jopa 3-5 miljardin euron investoinnit, käsittäen kaikkiaan 6–9 vedyntuotantolaitosta.
Kuva: NIHAK
Merkittävää potentiaalia
Alueellisen vetyverkon suunnittelu on synkronoitu Gasgridin valtakunnallisen runkoverkon aikataulun kanssa ja sen rakentaminen maksaisi 50–150 miljoonaa euroa riippuen vaiheittaisen toteutuksen laajuudesta.
Selvityksen perusteella Nivala-Haapajärvi-alueella on merkittävää potentiaalia vedyn tuotannolle, kertoo Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä.
Nivala–Haapajärvi -alueen etuja ovat runsas tuulivoimatuotanto, sähkön siirtoverkon vapaa kapasiteetti, tuotantoon soveltuvat teollisuustontit, erinomainen logistinen sijainti, rautatieverkosto sekä suurten teollisten hankkeiden tarpeisiin riittävät vesi- ja jätevesiverkostot.
Gasgridin tehtävänä on mahdollistaa verkon kautta vetymarkkinan syntyminen koko maassa.
- ABO Energy on suuri saksalaisyhtiö.
- Sen perustivat vuonna 1996 Jochen Ahn ja Matthias Bockholt.
- Aluksi yrityksen nimi oli Ahn & Bockholt Planungsgesellschaft zur Nutzung der Windkraft & anderer regenerativer Energien.
- Pitkä nimi lyhennettiin sukunimen alkukirjaimien mukaillen vuonna 2000 muotoon ABO Wind AG ja muutama vuosi sitten Abo Energy.
Juttua muokattu 27.5. kello 8.31 lisäämällä fakta ja kello 10.10 poistamalla Myrsky Energiaa koskevat tiedot, koska eTehdas ei ole osana Myrsky Energiaa, kuten oli virheellisesti aiemmin jutussa kirjoitettu. Samalla on poistettu virheellinen tieto, että Myrskyllä olisi tuulivoimaloita Meri-Lapissa (siihen liittyviä hankkeita on). Tarkennettu minkälainen hanke Lappeenrantaan on suunnitteilla. Korjattu eTehtaan toimitusjohtajan sukunimi, joka oli alun perin väärin kirjoitettu.
Lue myös:
Luitko jo?
