Mistä syntyy onnellisuus kunnassa? – "Onnellisuuspataan pudonneet kuntajohtajat" pohtivat onnea Kunnallisjohdon seminaarissa
Turvallisuuden tunne ja palvelujen sijainti lähellä ovat monelle, myös onnellisuuspataan pudonneille kunnanjohtajille, kuntalaisen onnellisuuden osatekijöitä. Kuva: Ville Miettinen
Leo Tolstoin Anna Karenina -romaanin mukaan kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia; Kunnallisjohdon seminaarin paneelikeskustelun mukaan kaikki onnelliset kunnat eivät suinkaan ole toistensa kaltaisia.
Suomen Yrittäjien järjestämässä tapahtumassa käydyssä keskustelussa olivat mukana ohjelman mukaan ”onnellisuuspataan pudonneet kunnanjohtajat”: Naantalin kaupunginjohtaja Laura Leppänen, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen, Sodankylän kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen ja Kontiolahden kunnanjohtaja Jari Tuononen.
Erilaiset onnen lähteet ovat ymmärrettäviä, ovathan kunnat muutenkin hyvin erilaisia keskenään. Naantalissa onnea tuo mm. vahva kaupunkiseutu ja sijainti meriyhteyksien äärellä, Hämeenlinnassa edullinen logistinen sijainti eri puolille kasvu-Suomea, Kontiolahdella synergia keskuskaupunki Joensuun kanssa, Sodankylässä luonto ja luonnonvarat.
Kunta voi vaikuttaa onneen
Olli-Poika Parviaisen mukaan kunta voi vaikuttaa melko paljon siihen, miten yksittäinen kuntalainen tuntee onnellisuutta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
–Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta joudummekin vaikuttamaan.
-Myös siitä näkökulmasta, että onko kunta sellainen, että se koetaan helposti lähestyttäväksi, osallistavaksi. Että puitteet on kunnossa, ja arki ja elämä on helppoa.
Hämeenlinna käyttää onnellisuuden käsitettä markkinoinnissa. Kaupungin mainoskampanjassa muuttajia on houkuteltu mm. väitteellä ”Hämeenlinnassa sinulla on kaksi viikkoa aikaa enemmän vuodessa”.
Parviaisen mukaan tämä tarkoittaa Hämeenlinnan rakennetta. Keskuskaupunki sijaitsee pienellä alueella, jossa kaikki palvelut ovat helposti saavutettavissa.
– Kaikki on lähellä, eikä pelkästään kaupungin sisällä vaan Suomen mittakaavassa. Tunti Helsinkiin, kolme varttia Tampereelle, vajaa pari tuntia Turkuun. Se asetelma on sellainen, että sinä on idylliselle keksikokoiselle kasvukaupungille aika hyvä spotti elää ja olla.
Sodankylässä ei onnen käsitettä sinänsä mietitä erityisesti, mutta käytännössä onni Sodankylässä tulee siitä, että ainutlaatuista luontoa riittää ympärillä, Jari Rantapelkonen sanoi.
–Tutkimuksetkin kertovat, että kun ihmisellä on tarpeeksi tilaa olla, sillä on hyvä olla.
–Sodankylässä keskeisiä harrastuksia ovat metsästys ja kalastus. Kaikki ovat luonnossa, ja niin kuin tiedetään, luonnosta saa hyvinvointia, se tekee onnelliseksi. Voi sanoa, että onni näkyy jokapäiväisessä elämässä.
Kasvua vai kunniallista kuihtumista?
Kontiolahden tukena on alueen kehittyvä keskuskaupunki, yliopistokaupunki Joensuu. Joensuu on ollut myös Kontiolahden menestyksen apuna, mutta keskuskaupungin menestys ei tee automaattisesti ympäryskuntien menestysmahdollisuuksia hyviksi. Oman onnen eteen pitää tehdä töitä, Tuononen muistutti.
Tapahtumassa herätti keskustelua myös Suomen eri osien menestysmahdollisuudet ja paljon uutisissa ollut pelko Itä-Suomen kurjistumisesta.
Paneelia ennen Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen oli pitänyt herättelevän puheenvuoron, jossa hän mm. piti ajatusta koko Suomen asuttuna pitämisestä lähinnä nostalgisena.
–Face the facts – katso totuutta silmiin, neuvoi professorin seminaariyleisöä kohtaamaan kaupungistumisen.
–Tämä kehitys tapahtuu joka tapauksessa. Suurissa kaupungeissa tapahtuu muutenkin innovaatiot, yritykset ja muut. Vauhditetaan sitä, eikä hidasteta.
Puttonen myös kehotti kuntia kunnialliseen kurjistumiseen.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen puolestaan muistutti toisessa paneelikeskustelussa, että kunnat ovat hyvin eri tilanteissa eri puolilla Suomea.
-Ei voi sanoa, että [haasteita] on vain idässä tai pohjoisessa, tai että vain Länsi-Suomessa kunnat menestyvät. Naapurikunnatkin voivat olla hyvin eri tilanteissa, Karhunen muistutti.
Jari Tuonosen mukaan professori Puttosen kehotuksessa on perää ja kunnat ovatkin muuttaneet asenteitaan. Kun vielä kymmenisen vuotta sitten lähes kaikissa kuntastrategioissa luvattiin kasvua, suunnitelmat ovat muuttuneet realistisemmiksi.
–Tunnustetaan tosiasiat. Jos ei ole realistisia kasvumahdollisuuksia, sitä ei kannata luvata.
–Edellisessä kunnassa käännettiin se niin päin että strategiassa ei tavoitella kasvua vaan yritetään pitää olemassa olevat asukkaat niin tyytyväisenä että he eivät lähde pois, Tuononen viittasi aiemmin johtamaansa Polvijärven kuntaan.
Vihreän siirtymän mahdollisuudet
Naantalissa onneen vaikuttavat mm. vihreän siirtymän mahdollisuudet. Laura Leppänen kertoi kaupungin tilanteesta joitakin vuosia sitten, kun merkittävä yhteisöveron maksaja Neste ilmoitti jalostamon alasajosta kaupungissa.
-Mietittiin, että mitenköhän tästä uuteen nousuun. Meni hiukan aikaa ja vihreä siirtymä lävähti eteen. Havahduimme, että meillähän on valmiiksi kaavoitettu alue tässä sataman tuntumassa.
Nyt Naantalin viesti on, että sähköverkkosuunnitelmia pitäisi saada eteenpäin.
-Verkkoinvestointeja saatava nopeasti tehtyä, ettei jouduta sanomaan tulijoille että me emme voi ottaa teitä koska meillä ei ole tarjota teille sähköä.
-Tämä olisi yhteiskullisestikin merkittävä keskustelunaihe. Jotta pääsemme Euroopan laajuisesti vihreään siirtymään kaikella voimalla kiinni, meidän pitää Suomena pystytä tosi nopeasti reagoimaan näihin asioihin
Energian vihreä siirtymä on jo realismia Sodankylässä, Jari Rantapelkonen sanoi.
-Meillä on rovaniemeläisten ja. kittiläläisten kanssa yhteinen tuotantofirma, missä on sataprosenttisesti vihreää sähköä jo nyt.
-Jos ajattelee voimalaitosveroja ja voimalaitoksia, jotka Kemijokeen liittyy meillä, nehän tuottavat tietysti paljon hyvää, verotuloa.
Rantapelkonen sanoi olevansa samaa mieltä aiemmassa paneelissa puhuneen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) kanssa siitä, että verotulojen astetta pitää nostaa voimalaitosverojen osalta.
Mykkänen viittasi voimalaitosveroihin vastatessaan Minna Karhuselle, joka muistutti vihreän siirtymän myös tuovan valtavan investointipaineen kunnille. Ruotsalainen Skellefteån kaupunki on ollut vaikeuksissa vastatessaan paineeseen, ja Suomessakin on ollut merkkejä samasta kehityksestä.
Mykkänen muistutti, että toisin kuin Ruotsissa, Suomessa voimalaitosten kiinteistöverosta isompi osa tulee kuntiin.
–Ja näin sen pitää olla jatkossakin, Mykkänen sanoi.
Rantapelkonen korosti, että luonnonvarojen hyödyntämisessä on olennaista huolehtia luonnosta.
-Se mikä meillä on tärkeintä, on se luonto. Näistä asioista [teollisuudesta] aiheutuu aina haittoja luonnolle, haittoja ihmisille. Voi tulla jopa sukupolven ylisiä traumoja, jolloin ne haitat ovat pysyviä. Tätä mielessä on tärkeää tunnistaa myös se, että näillä asioilla voi olla myös negatiivisia seurauksia. Mutta Sodankylässä on ajateltu, että nämä ovat suuria mahdollisuuksia.
Luottamuksen luominen
Olli-Poika Parviainen muistutti, että jos valtiolta tarvitsee tukea hankkeisiinsa, kannattaa miettiä miten asiansa esittää.
–Ei oikein ole toimivaa nykypäivänä, että menee sinne ruikuttamaan, että voi ei kuin tämmöistä ja tämmöistä tarvittaisiin, vaan pitää osoittaa toimeliaisuutta, että on keinot tehdä nämä ja teitäkin hyödyttää olla mukana. Pitää lähteä siitä, että kantaa myös itse vastuuta.
Tärkeää on myös, että kaupungin sisällä rakennetaan luottamus niin, että valmistelu ja päätöksenteko puhuvat suunnilleen samaa kieltä, on olennaisen tärkeää myös, Parviainen muistutti.
– Tässä ajassa aika tyypillistä on polarisaatio ja kärkkäät kannat. Meidän tehtävämme vastuullisina viranhaltijoina on myös tukea poliittista päätöksentekoa siten, että siellä pystytään rakentamaan kompromisseja ja tekemään konsensuspäätöksiä.
Turun seudulla on joskus ollut riitaisa maine kuntien kesken, mutta suunta on kääntynyt, Laura Leppänen sanoi. Naantalille Turun läheisyydestä syntyy enemmän yhteistyön tuomaa hyötyä kuin kilpailua investoinneista ja asukkaista.
– Olemme menneet jättiharppauksin eteenpäin Turun kaupunkiseudulla yhteistyössä. Meillä on ollut perinteiseti riitaisa maine, että emme pysty yhteistyöhön ollenkaan, mutta olemme kääntäneet suuntaa viimeisten parin vuoden aikana ja olemme saavuttaneet hyviä tuloksia käynnistämällä aika voimallistakin poliittista keskustelua ja yhteistyötäkin.
–Jaamme tietoa ja kokemuksia. Turku on kehyskunnille myös monessa asiassa toimintaveturi.
Lue myös:
Korjattu Olli-Poika Parviaisen nimen kirjoitusasu 15.5.2024 klo 14.10.
