Kuva: Ville Miettinen
Vantaalla väki on lisääntynyt merkittävästi määrällisesti, vantaalaisten määrä kasvoi 12 472:lla vuosina 2015-2017. Myös Sipoossa väkimäärä kasvoi merkittävästi, 1 272:lla kolmessa vuodessa.

Uusimaa kasvaa joka vuosi lähes 20 000 uudella asukkaalla, ja viimeisten kolmen vuoden aikana väestönkasvu on ollut jopa Tilastokeskuksen ennusteita nopeampaa, Uudenmaan liitto tiedottaa.

Suurin kasvu on yllättäen tullut maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Uusimaa on saanut viimeisen kolmen vuoden aikana yli kaksi kertaa enemmän muuttovoittoa maan sisältä kuin ennusteessa odotettiin.

– Uudenmaan väestönkasvu on ollut jo pitkään ylivoimaista muuhun maahan nähden, ja näyttää jatkuvan edelleen voimakkaana, sanoo Uudenmaan väestöennusteita tutkinut väestötutkija Timo Aro.

Kasvun syitä voi etsiä käynnissä olevista muutostrendeistä kuten kaupungistumisesta, hyvistä liikenneyhteyksistä ja maahanmuutosta.

– Uusimaa on päässyt positiiviseen kierteeseen, jossa muutostrendit vahvistavat toisiaan. Ympäristössä ja asumismieltymyksissä pitäisi tapahtuma todella suuria muutoksia, jotta suuri kuva muuttuisi, Aro arvioi.

Maahanmuutolla odotettua pienempi vaikutus

Vaikka Uudenmaan asukasluku on kasvaa tasaisesti, väestönmuutoksen osatekijät ovat muutamassa vuodessa kehittyneet hyvin eri suuntaan kuin arvioitiin.

Maahanmuutto mutta ei ole kasvanut odotetusti, ja myös luonnollinen väestönlisäys eli elävänä syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus on jäänyt ennusteista, lähinnä syntyvyyden romahdettua.

– Osa sisäisestä muuttoliikkeestä selittyy muualle Suomeen tulleilla maahanmuuttajilla, jotka lopulta päätyvät Uudellemaalle. Mutta kasvu on silti suurta. Mielenkiintoista on, että alue hyötyy paitsi määrällisestä muuttoliikkeestä myös ennen muuta muuttajien rakenteesta, kommentoi Aro.

Uusimaa vetää puoleensa erityisesti 15–34-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia, työllisiä sekä korkeasti koulutettuja. Vuosina 2008-2017 alue sai muuttovoittoa nuorista ja nuorista aikuisista 58 000 henkilöä, eli noin 5 800 henkilö joka vuosi. Valikoiva muuttoliike heijastuu positiivisesti sekä alueen ikärakenteeseen että talouteen.

Erot Uudenmaan kuntien välillä suuria

Samalla kun väestö on lisääntynyt Uudellamaalla, alueen sisäiset erot  ovat kasvaneet.

Viimeisen kolmen vuoden aikana väestö on kasvanut 14 kunnassa ja vähentynyt 12 kunnassa Uudellamaalla. Määrällisesti eniten väestönlisäystä saivat alueen suurimmat kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa.

Luonnollinen väestönlisäys oli suhteellisesti suurinta Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Mäntsälässä. Sipoossa ja Järvenpäässä taas kuntien välinen nettomuutto oli suhteellisesti suurinta. Nettomaahanmuutto taas oli suhteellisesti suurinta Hyvinkäällä ja Porvoossa.

Tulevina vuosikymmeninä kasvun ennustetaan suuntautuvan ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle, ja maltillisesti 10 kunnan muodostamalla KUUMA-seudulla. Porvoon alueen väestönkehitys on lievässä laskussa. Sen sijaan Raaseporin, Lohjan ja Loviisan alueen väestönkehitys kääntynee jyrkempään laskuun.

Ennuste perustuu uutta maakuntakaavaa eli Uusimaa-kaavaa varten tehtyihin väestöskenaarioihin, joista vahvan keskittyvän kasvun malli on todennäköisin myös uusimman tarkastelun perusteella. Kaavaehdotus on parhaillaan lausunnoilla.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*