Etelä-Karjalan sote-lasku pienenisi kymmenillä miljoonilla euroilla, jos rahoitusmallia sovellettaisiin tuotantoalueeseen sote-alueen sijaan.

Näin arvioi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote omien laskelmiensa perusteella.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) esittämässä mallissa palvelujen rahoittamisen kaptiaatiomalli kohdistuisi soten järjestäjäalueeseen, joita tulee lakiesityksen mukaan viisi.

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen totesi Kuntalehdelle viime viikolla, että loogisempaa ja myös kunnille oikeudenmukaisempaa olisi, jos rahoitusmalli kohdistuisi palvelut tuottavaan alueeseen. Tuotantoalueita on tulossa lakiesityksen mukaan enintään 19.

Eksoten laskelmien mukaan rahoitusosuuden kohdistuminen tuotantoalueelle laskisi Etelä-Karjalan kuntien maksuja keskimäärin noin 7,5 %, ja euroissa yhteensä noin 447 miljoonasta eurosta vajaaseen 414 miljoonaan.

Jos kapitaatio kohdistuisi tuotantoalueeseen, esimerkiksi Lappeenrannan osuus putoaisi STM:n sote-aluekohdistuksen perusteella arvioimasta 231,5 miljoonasta eurosta 214,6 miljoonaan, ja alueen pienimmän kunnan Lemin osuus tippuisi 9,4 miljoonasta eurosta 8,7 miljoonaan.

Uuden sote-järjestelmän on tarkoitus aloittaa vuonna 2017. Itkonen muistuttaa, että nyt arvioidut summat muuttuvat siihen mennessä, sillä tuolloin on ovat tiedossa tilinpäätökset vuosilta 2014 ja 2015, ja vuosien 2011 ja 2012 osuus on pudonnut pois.

– Tämä muuttaa kuntakohtaisia maksuosuuksia mutta suuruusluokka säilynee suunnilleen ennallaan.

– On myös hyvä huomata, että kolmen vuoden keskiarvo tarkoittaa, että yhden vuoden muutokset vaikuttavat kolmasosalla kokonaisuuteen. Tämä hidastaa muutosten vaikutusten näkymistä aina seuraavan vuoden budjetissa.

Itkosen mukaan rahoitusjärjestelmää tai kunnallista itsehallintoakin tärkeämpää on, että tuotanto varmasti saadaan integroitua ja että muutokset saadaan nopeasti käyntiin.

– Tosiasiassa saattaa olla että koko ”vahva peruskunta” oli pelkästään illuusio, joka on vain hidastanut sote- palvelujärjestelmän kehittymistä ja erityisesti digitalisaatiota ja palvelujen integraatiota ja niistä saatavia hyötyjä.

Linkki Eksoten rahoitusvertailuun (pdf): Eksoten_kuntien_sote-maksulaskelmavertailu

Aiheesta aiemmin:

Eksoten Itkonen: Soten kapitaatiomalli tuotantoalueelle sote-alueen sijaan

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Avatar Pilotti Etelä-Karjala: kunnilla ja maakunnalla omat kuntaveroprosentit sanoo:

    Etelä-Karjalassa voidaan kokeilla maakunnan sote-piirin verotusoikeutta kuntien verotusoikeuden rinnalla:

    – Sekä kunnat että maakunta asettavat vuosittain oman kuntaveroprosentin budjettiensa mukaisesti sekä lakisääteisen maakunnan kokonaiverosteen katon mukaisesti.

    – Alijäämät katetaan kuntalain mukaan sekä kunnissa että maakunnissa.

    Esimerkki

    Kunnan veroprosentti on nyt 19,5.

    Etelä-Karjalan kokeilussa kunnan veroprosentti on 9,5 ja maakunnan veroprosentti on 10.

    Maakunnissa kokonaisveroasteen trendin tulee olla hallinnon rationalisoinnin ja kustannustehokkuuden sekä tuottavuuden lisääntymisen ansiosta nykyistä trendiä alhaisempi. Kokonaiveroasteen kuvaajan nousunopeus jää alle nykyisen eli kulmakerroin on pienempi uudistuksen jälkeen.

    Verotietokone

    1) Verotietokone laskee jokaista kuntaverovelvollista konhi erikseen oman KUNNAN budjettia vastaavan osuuden kunnan budjettitilille.

    – Kunnat järjestävät sellaiset sosiaalipalvelut, jotka ovat Euroopan unionin läheisyys- eli subsidiariteettiperiaatteen mukaan paras hoitaa mahdollisimman alhaalla demokratiassa ja hallinnossa. Tällainen sosiaalipalvelu on esimerkiksi koulujen, perheiden, lasten ja nuorten ennaltaehkäisevä sosiaalityö.

    Kunnilla on suuri motivaatio järjestää ennaltaehkäisevä sosiaalityö niin, että perheet saavat varhaisen avun:

    – Suomen kunnat säästävät sekä valtio säästää; julkisen talouden etu; luottoluokittajat tulevat vakuuttuneeksi.

    Kunnat saavat perustuslain 19 §:stä ja 121 §:stä johdetun rahoitusperiaatteen mukaiset sosiaalipalveluiden valtionosuudet.

    Kunnat saavat myös verotulotasauksen mukaiset valtionosuudet.

    2) Verotietokone laskee jokaista kuntaverovelvollista kohti erikseen oman itsehallinnollisen MAAKUNNAN sote-budjettia vastaavan osuuden maakunnan sote-piirin budjettitilille.

    2.2) Valtio laskee perustuslain 19 §:stä ja 121 §:stä johdetun rahoitusperiaatteen mukaisen – maakunnan järjestämän soten – sote-valtionosuuden.

    – Mitä enemmän maakunnan sairastavuuden suuruus on valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella, niin sitä suurempi on maakunnan sote-valtionosuus.

    Esimerkiksi

    Valtakunnallista keskisairastavuutta kuvaa kerroin 1 ja keskimääräistä valtionosuutta Vk.

    a) Maakunta A:n sairastavuus on 1.4.

    Maakunta A saa valtionosuuden 1,4 x Vk.

    b) Maakunta B:n sairastavuus on 0,8.

    Maakunta B saa valtionosuuden 0,8 x Vk.

    Mikään maakunta ei ole ”voittaja” tai ”häviäjä”, koska saadut rahat kuluvat vuoden aikana sairaiden hoitoon; perustuslain sekä 19 § että 121 § toteutuu soten osalta.

    – Suomalaisille turvataan taloudellinen yhdenvertaisuus sote-palveluihin maakunnasta ja kunnasta riippumatta.

    Tampereen yliopiston veroasiantuntijat voivat mallintaa jokaisen Suomen kunnan ja maakunnan kuntaveroprosentit sekä kuntien ja maakuntien rahoitusperiaatteen mukaiset valtionosuudet. Lähtötietona ja referenssinä voidaan käyttää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten hallinnon rationalisointia sekä nykyistä kustannustehokkuutta.

    Maakunnallisten sote-piirien hallinnon toimenkuvat ja henkilöstön mitotus standardisoidaan, millä päästään heti kustannustehokkaaseen sote-toimintaan kaikissa maakunnissa.

    Maakuntaveron ansiosta ei tarvita jatkuvaa painotetun kapitaation laskentaa ja vuosia kestävää tasausta, jotka aiheuttavat kymmeniä vuosia aikaa, energiaa ja rahaa kuluttavaa laskentabyrokratiaa ja kunnissa tarkistuslaskelmia.

  2. Avatar PL 19 § ja 121 §. Kunnat ja maakunnat: yksikanavaisen sote-rahoituksen kustannuksia hillitsevä säätö sanoo:

    Yksikanavaisessa sote-rahoituksessa Etelä-Karjalan sekä kuntien että maakunnan sote-piirin Eksoten motivaation pitää kiihtyä entistä parempiin ja laadukkaampiin sekä kustannustehokkaampiin lähipalveluihin.

    Yksikanavaisella sote-rahoitusuudistuksella parannetaan kuntien ja maakuntien motivaatiota ennaltaehkäiseviin lähiterveyspalveluihin ja lähisosiaalipalveluihin sekä tehokkaaseen kuntoutukseen.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*