Kuntasektorilla hoitotyöntekijöistä reilut 90 prosenttia on naisia. Kuvassa lähihoitaja Jenni Mustonen auttaa lahtelaista kotihoidon asiakasta Elli Mäkistä. (Kuva: Lauri Rotko)

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tuoreen tutkimuksen mukaan ammatit jakautuvat julkisella sektorilla yhä voimakkaasti naisten ja miesten kesken.

Ammattien eriytyminen on keskeinen sukupuolten palkkaeroa ylläpitävä tekijä.

KT Kuntatyönantajien mukaan kunta-alalla vain noin seitsemän prosenttia työntekijöistä ja viranhaltijoista on niin sanotuissa tasa-ammateissa, joissa sekä miehiä että naisia on vähintään 40 prosenttia koko joukosta. Kaikkiaan kunta-alalla työskentelee noin 421 000 palkansaajaa, joista naisia on 337 000 eli 80 prosenttia.

Kunta-alalla ero kapenee hitaasti

Vaikka ammattirakenteen muutos on selvästi pienentänyt naisten ja miesten välisiä palkkaeroja valtiolla, kunta-alalla vaikutukset jäivät huomattavasti pienemmiksi.

STM:n tutkimuksen mukaan ammattien eriytyminen on keskeinen sukupuolten palkkaeroa ylläpitävä tekijä molemmilla sektoreilla.

Tutkimuksessa tarkastellaan vuosia 1995–2013 ja sitä, miten ammattirakenne on muuttunut julkisella sektorilla ja missä määrin miesten ja naisten sijoittuminen eri ammatteihin vaikuttaa sukupuolten väliseen palkkaeroon.

Laajoihin tilastoaineistoihin perustuva tutkimus on osa samapalkkaisuusohjelmaa. Tutkimuksen toteutti Tilastokeskus.

Kuntasektorilla vuosina 1995–2013 ero tuntipalkassa pysyi ennallaan, samalla kun ero kuukausipalkassa pieneni yhdellä prosenttiyksiköllä. Naisten säännöllisen kuukausityöajan nousu pienensi eroa kuukausipalkassa 1,5 prosenttiyksikköä.

Valtiosektorilla muutokset sekä palkkaerossa että ammattirakenteessa olivat huomattavia. Ero miesten ja naisten tuntipalkassa pieneni 8,5 ja ero kuukausipalkassa pieneni 7,5 prosenttiyksikköä. Ammatillinen eriytyminen väheni, mikä kavensi palkkaeroa valtiolla yli kuudella prosenttiyksiköllä.

Ammatillinen segregaatio
vaihtoi tasoa kuntasektorilla

Tutkimus osoitti, että kuntasektorilla korkeakouluasteen koulutetuilla ammattisegregaatiomuutokset kasvattivat palkkaeroa vuosina 1995-2013.

”Tulos on osoitus siitä, että koulutustason nousu ei automaattisesti pienennä palkkaeroja. Kuntasektorilla ammatillinen segregaatio lähinnä vain ”vaihtoi” koulutustasoa ja korkeakouluasteen keskipalkkatason suhteen pienipalkkaisten naisvaltaisten sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja-ammattien yleistyminen korkeimman koulutustason henkilöstöryhmässä kasvatti entisestään tämän ryhmän palkkaeroa”, tutkimuksessa todetaan.

Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa keskeinen sukupuolten tasa-arvoon liittyvä epäkohta. Tutkijoiden mukaan naisten työuran ja naisten ammatillisen aseman parantaminen vaatii jatkossakin tuntuvia ponnisteluja.

Sukupuolten palkkaeron kaventaminen on hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite. Tähän pyritään samapalkkaisuusohjelmalla, jota on toteutettu vuodesta 2006 lähtien. 

Tällä hetkellä naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero koko työmarkkinoilla on vajaa 17 prosenttia.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*