Neljän miljardin säästölista jatkokäsittelyssä
Hallitusneuvottelijat kokoontuvat Smolnassa. (Kuva: Valtioneuvoston kanslia, Sakari Piippo)
Hallitusneuvotteluissa on tänään rankka päivä, ennakoi hallituksen muodostaja, keskustan Juha Sipilä.
Eilen on valmisteluissa saatu kootuksi runsaan neljän miljardin euron leikkauslista, joka nyt on jatkokäsittelyssä.
Sipilä kuvasi sitä kovaksi ja katsoi, että siinä on kipeitä paikkoja. Kokoomuksen Alexander Stubb luonnehti listaa hyväksi ja oli tyytyväinen siihen, että se on syntynyt yhteisymmärryksessä.
Stubb korosti hallitusta muodostavien puolueiden yhteistä linjaa, mutta myönsi, että detaljeissa voi olla erilaisia ajatuksia. Perussuomalaisten Timo Soini myönsi, että puolueiden välillä on eroja, mutta jatkoi, että eri asioissa eri osapuolet ovat olleet lähempänä toisiaan.
Sipilän mukaan sosiaali- ja terveyssektori on neuvottelujen suuri kysymys. Sitä odottaa kolmen miljardin säästäminen.
Hän ei vielä ennakoinut, ratkeaako sote-palvelujen järjestäminen kuntayhtyminä vai maakuntamallin pohjalta, tyytyi vain toteamaan, että ne ovat käytettävissä olevat vaihtoehdot.
Sipilä toisti periaatteen, että kaikista säästöistä ja sopeutuksista tehdään nyt päätökset, mutta toteutus jatkuu tämän vaalikauden ja osin sen yli.
Puoluejohtajat korostivat, että hallitusneuvotteluissa ei ole kyse vain leikkauksista vaan myös kasvua edistävistä toimista.
Neuvottelijat pitivät kiinni tiukasta linjasta, jonka mukaan mitään yksityiskohtia neuvottelujen sisällöstä ei paljasteta.
Perustuslaki ei estä kuntien itsehallinnollisia asukkaita perustamasta maakunnallisia sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) kuntayhtymiä.
MOTIVAATIO
Kunnilla on suuri motivaatio lisätä soten tuottavuutta ja laatua jatkuvasti parhaimman maakunnan tasolle, jolloin varmistetaan nykyisiin Suomen kuntiin lähipalvelut.
PERUSTUSLAKI
Sote-kuntayhtymän valtuustolla on perustuslaillinen rahoittaja-järjestäjä-tuottajan status.
RAHOITUS
1) Valtionosuuksina kunnille perustuslakivaliokunnan perustuslain 121 §:stä johtaman rahoitusvastaavuusperiaatteen mukaisesti.
– Valtio maksaa Suomen kunnille sitä suuremman valtionosuuden mitä suurempi on esimerkiksi sairastavuus, ja ikärakenteesta johtuva rahoitustarve eduskunnan säätämiä lakeja vastaavasti; rahoitusvastaavuusperiaate.
2) Jäsenkunnilta maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin valtuustolle perussopimuksessa määritellyllä tavalla.
PERUSSOPIMUS SAADAAN NOPEASTI ALLEKIRJOITETTAVAKSI
Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri voidaan perustaa muutamassa kuukaudessa jokaiseen Manner-Suomen maakuntaan nykyisten sairaanhoitopiirien perustuksille.
Voimassa olevan lain mukaan jokainen Suomen kunta kuuluu omaan sairaanhoitopiiriin.
NOPEUS TUO MILJARDIEN KUMULATIIVISET SÄÄSTÖT
Jokainen vuosi tuo säästöä kuntatataloudelle 1,8-2,6 miljardia euroa.
Kysymys pääministerille ja valtiovarainministerille:
– Miksi maakuntien kuntien pitäisi jäädä odottamaan teidän vastuulla olevia sote-lakeja ja niiden voimaantuloa, kun jokainen vuosi merkitsee miljardien menetystä Suomen kunnille – kuntataloudelle ts. julkiselle taloudelle?
HOITOKETJUINTEGRAATIO
Vapaaehtoisesti nopeat säästöt
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, kuntayhtymä-Eksote, on perustettu vapaaehtoisesti vuonna 2010.
EKSOTEN PERUSSOPIMUS
Google: Eksote perussopimus ja hallintosääntö
Perussopimus korvaa lakien säätämisen.
Mitä mieltä on Kuntaliiton hallitus ja johto?