Neljässä kunnassa alkaa kriisikunnan arviointimenettely
Kriisikuntamenettely on alkamassa neljässä kunnassa. Valtiovarainministeriö on lähettänyt asiasta kirjeen Hyrynsalmen, Jämijärven, Teuvan ja Ähtärin kunnille.
Ministeriö on nimennyt oman edustajansa selvitystyöryhmään, ehdottaa puheenjohtajaa ja pyytää kuntaa nimeämään oman edustajansa.
Kaikki neljä kuntaa täyttävät uuden kuntalain säädösten mukaiset kriisikunnan kriteerit, kertoo VM:n neuvotteleva virkamies Markku Mölläri.
Uuden kuntalain myötä kriteerejä tarkastellaan koko konsernin tasolla, kun aiemmin arvioitiin kuntaorganisaatiota.
– Myös alijäämän kattamismenettelyjä tiukennettiin, Mölläri kertoo.
Kriteerien täyttyminen ei automaattisesti johda arviointimenettelyyn, mutta käytännössä yleensä johtaa.
– Mutta jos kunnassa esimerkiksi on jo käynnistetty kuntaliitoksen valmistelu, menettelyyn ei ehkä ryhdytä,
Kunnan päättäjiä kuullaan
Kriisikuntamenettelyssä asetetaan arviointiryhmä, johon kunta nimeää yhden edustajan, VM toisen, ja lisäksi nimetään ulkopuolinen puheenjohtaja. VM ehdottaa henkilöä, ja kysyy kunnan kantaa.
Arviointiryhmät kokoontuvat yleensä 4–5 kertaa. Ainakin yksi kokous pidetään kunnassa, ja siinä kuullaan myös kunnanhallitusta tai -valtuustoa niin että poliittinen päätöksentekokin on mukana, Mölläri kertoo.
Kunnat yleensä valmistautuneita
Arviointiryhmien työ on yleensä melko sopuisaa.
– Ei arvioinnin kohteeksi joutuminen tule kunnille yllätyksenä. Yleensä ne ovat jo varautuneet tilanteeseen ja ovat valmistelleet sopeutusohjelmaa. Siitä sitten selvitysryhmä pääsee hyvin eteenpäin.
Myönteisenä esimerkkinä Mölläri mainitsee Haapajärven.
Arviointiryhmä tekee esityksen sopeutusohjelmasta. Mutta jos ryhmä katsoo, että se ei riitä, se ehdottaa sen lisäksi kuntaliitosmenettelyn käynnistämistä, Mölläri kertoo prosessin kulusta.
Hän painottaa, että arviointiryhmä ei puutu kunnalliseen itsehallintoon. Arviointiryhmän esitys menee valtuuston hyväksyttäväksi. Sen jälkeen vielä VM:n pitää hyväksyä se.
KHO ratkaisee viime kädessä
Yleensä erimielisyyksiä ei ole menettelyn noin kymmenvuotisen olemassaolon aikana syntynyt, mutta jos syntyy, niitä ratkotaan viime kädessä oikeudessa.
Mölläri muistuttaa Rääkkylän tapauksesta, jossa KHO kumosi Rääkkylän vaatimuksesta valtiovallan päättämän kuntaliitosprosessin käynnistämisen.
KHO:n päätös aiheutti aikanaan aika paljon ihmettelyä, sillä oikeus perusteli asiaa sote-uudistuksella, josta ei ollut vielä edes eduskunnan hyväksymää lakia. Sote-uudistukseen vedoten KHO kuitenkin arvioi, että Rääkkylä voi olla yksinään elinvoimainen kunta.
Mölläri kertoo, että VM:ssä asia yllätti. Arviointityö perustuu tilinpäätöslukuihin ja olemassaoleviin asioihin, ei mahdollisesti tulossa oleviin lakeihin.
Kriisikuntia koskevan arviointimenettelyn kriteereistä säädetään kuntalain pykälässä 118.
Arviointi tulee todella tehdä konsernitasolla muutoin kysymys on ”näennäistarkastelusta”. Toiki vieläkin jää katvealueita, kuten; korjausvelka, tasearvot, verotulokertymien kasvun muuttujat, infran sopivuus strategiaan jne.. Tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelmat eivät yksin tai yhdessä anna riittävää tietoa. Poistot voivat olla alimitoitettuina jo vuosia jne…