Nyt keskitytään palveluihin, jotka aidosti auttavat yrityksiä kasvamaan – "Korttien avulla voidaan tunnistaa kasvun kipupisteitä"

Alueiden elinvoimaa ei rakenneta yksin, vaan tarvitaan useiden eri toimijoiden syvällistä yhteistyötä, sanoo Henna Väätäinen. Kuva: Minna Kilpeläinen
Yrittäjät, tutkijat ja yrityspalvelutoimijat rakentavat alueellista yritysekosysteemiä ryhmähankkeessa Pohjois-Pohjanmaalla.
KASVA-hankkeen projektipäällikkö Henna Väätäinen huomauttaa alkuun, että Pohjois-Pohjanmaan eteläisestä kulmasta on matkaa noin 400 kilometriä maakunnan pohjoiskulmaan.
Virtuaalisten kohtaamisten ja tapahtumien rinnalla myös kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin on haluttu panostaa ja panostetaan edelleen.
– Jaamme kokemuksia ja pyrimme kehittämään yhdessä entistä parempia palveluita. Tapahtumat sisältävät aina jonkin yhteisen kehittämisteeman. Kohtaamisten välillä kehittämistä jatketaan erilaisilla virtuaalisilla alustoilla, kuten Howspacessa tai Teamsin-alustoilla, Väätäinen sanoo.
Toimintamalli on verkostomainen. Sekä yrittäjille että kunnallisille yrityspalvelutoimijoille on omat vertaisverkostonsa, Väätäinen lisää.
– Verkostomaisessa toimintamallissa on omat vertaisverkostonsa niin yrittäjille kuin kunnallisille yrityspalvelutoimijoille.
Verkostomaisella lähestymistavalla vahvistetaan yksittäisten kuntien ja yritysten lisäksi koko toimintaympäristöä.
Apua rahoituksen hakemiseen
Kunnallisia yrityspalveluita on ympäri Suomea.
Kunnat rahoittavat aluekehittämis- ja yrityspalveluita. Nämä palvelut voidaan tarjota joko osana kunnan omaa toimintaa tai alueen kuntien välisenä yhteistyönä.
– Sitä vuoropuhelua on käyty paikallisesti, minkä sisältöisiä yrityspalveluita voidaan tarjota ja miten niitä järjestetään ja laajalti kaivataan palveluihin valmentavaa otetta.
– Yrityspalvelutoimijoilla voi olla paljon annettavana jo toiminnassa oleville tai aloittaville yrityksille, Väätäinen vahvistaa.
Hankkeen aikana on kyselty, mitkä palvelut koetaan tärkeiksi yritysten kasvun kannalta.
– Yritysten kontaktoinnissa on oltava aktiivisia. Näin lisätään tietoisuutta tarjottavista palveluista.
– Yrityspalvelurajapinnassa kasvua voidaan edistää parhaiten tukemalla strategista suunnittelua ja auttamalla rahoituksen hakemisessa.
Yrityspalvelutoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla on vahvistettu kehittämällä uusia työvälineitä.
– Valmentavassa yrityskehittämissä on nyt käytössä muun muassa KASVA-kortit, jotka on luotu aidoista tutkimukseen perustuvista kasvutarinoista.
– Korttien avulla voidaan tunnistaa kasvun kipupisteitä.
KASVA-hankkeen toiminta ja siihen liittyvät kehitystyöt KASVA-korteista lähtien ovat innostaneet Pohjois-Pohjanmaalla. Kuva: Minna Kilpeläinen
Opiskelijat valjastettu mukaan
Hankkeessa on panostettu muun muassa tietopohjaiseen päätöksentekoon, elinvoimaisuuden ennakointiin ja kestävän kasvun tukemiseen.
– Lisäksi mukana on kasvun kannalta tärkeitä bio- ja kiertotalouden sekä innovaatioiden teemoja.
Yrittäjyysympäristön rakentamisessa ovat mukana kuntien sekä elinkeinotoimijoiden ohella oppi-, tutkimus- ja kehityslaitokset.
– Esimerkiksi ammattikorkeakoulut ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ovat mukana tuottamassa tutkimus- ja kehityspalveluita. Centria ammattikorkeakoulun TKI-yksikkö on tarjonnut erilaisia testauspalveluita yrityksille laajasti halki koko Pohjois-Pohjanmaan. Myös opiskelijat on valjastettu mukaan yritysten palveluita kehittämään.
– Kerttu Saalasti Instituutti tuottanut tietoa päätöksenteon tueksi esimerkiksi yritysten kasvusta ja yrityspalveluiden vaikuttavuuden mittaamisesta.
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti instituutti toimii hankkeen koordinaattorina.
Kilpailu ei estä yhteistyötä
KASVA-hankkeen edistymistä seurataan ja mitataan eri tavoin. Tuloksista kerrotaan lisää luonnollisesti, kun niitä saadaan, Väätäinen vahvistaa.
KASVA-hanke on ylittänyt hyvän aikaa sitten puolivälin ja se päättyy lokakuussa.
– Tähän mennessä on luotu ja syvennetty yritysten ja yrityspalvelutoimijoiden verkostoja ja panostettu virtuaalisen yhteistyön kehittämiseen.
Tässä kohtaa Väätäinen palaa yhteistyön merkitykseen.
Keskinäistäkin kilpailua voi olla, mutta siltikin on löydettävissä usein tapoja hyötyä yhteistyöstä.
– Alueiden elinvoimaa ei rakenneta yksin, vaan tarvitaan useiden eri toimijoiden syvällistä yhteistyötä.
Elinvoiman kehittäminen on tänä päivänä hyvin vahvasti osana kuntien toimintaa.
Lainsäädännölliset ja rakenteelliset muutokset, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä TE-palveluiden palvelu-uudistus, ovat muuttaneet kuntien roolia entistä vahvemmin elinvoiman kehittämisen suuntaan.
– Kaikkien kuntien kannattaa priorisoida elinvoiman edistämistä ja yritysten kehittämispalveluiden tarjoamista.
Palvelua ei ole ja yritys syntyy
Mikroyrityksistä rakentuu isoin yritysjoukko Suomessa.
Väätäinen työskentelee itse Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin mikroyrittäjyyteen keskittyvässä tutkimusryhmässä.
– Olemme havainneet, että mikroyrittäjät hyötyvät erityisesti siitä asiantuntemuksesta, jota kunnat voivat tarjota.
Kunnat taas hyötyvät monin tavoin eri kokoisista yrityksistä, jotka tuottavat varoja yhteiseen kassaan ja kuntalaisten kaipaamia palveluita.
– Esimerkiksi maaseutumaisilla alueilla toimivat yritykset perustetaan usein ratkomaan jotain palvelu- ja tuotevajetta alueella. Näin on tutkimuksissakin jossain määrin todettu.
Yritysten yhteiskuntavastuu puhuttaa myös. Yritykset kantavat yhteiskuntavastuuta eri tavoin Pohjois-Pohjanmaalla.
– Yhteistyö kuntien ja yritysten välillä on kehittynyt valtavasti.
Julkiset hankinnat kehitykseen
Kaikki ei ole kuitenkaan kiinni pelkästään kunnassa tai maakunnassa tehtävästä yhteistyöstä, vaan kansallinen lainsäädäntökin vaikuttaa.
– Yhdessä voimme vaikuttaa myös näiden edellytysten kehittämiseen yrittäjyyttä ja kasvua tukevaan suuntaan.
Esimerkiksi julkiset hankintojen osalta Väätäinen toivoo askelta kohti pienemmillekin yrityksille paremmin avautuvia kilpailutuksia.
– Kyllä me kaikki hyödytään, jos alueen yritykset pääsevät paremmin osallistumaan julkisten hankintojen kilpailutuksiin. Siitä hyötyvät niin yrittäjät, alue ja julkiset hankintayksiköt.
KASVA-hanke
- Kyseessä on Pohjois-Pohjanmaan eri puolilla toimivien matalan kynnyksen yrityspalvelutoimijoiden, yrittäjien, tutkijoiden ja innovaatiotoimijoiden ryhmähanke.
- Päätavoitteena on edistää alueen yritysten kestävää kasvua, uudistumista ja kehittymistä, muutoskyvykkyyttä sekä alueiden elin- ja pitovoimaa.
- Hanke on EU:n osarahoittama, ja sen päätoteuttaja on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Insitituutti.
- Hankkeen rahoittajiin kuuluvat Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kehittämiskeskus, Kerttu Saalasti säätiö, Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Limingan kunta, Nivalan kaupunki, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Utajärven kunta.
- Ryhmähankkeen budjetti on noin kaksi miljoonaa euroa.
- Muita toteuttajia ovat Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Limingan kunta, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry ja Utajärven Yrityspuisto Oy, joista kukin vetää omaa osahankettaan.
- Hanke kestää lokakuun 2025 loppuun.
Juttua muokattu 9.6. kello 13.02, vaihdettu sitaatin paikkaa (”Myös opiskelijat on valjastettu mukaan yritysten palveluita kehittämään”).
Lue myös: