Olli Rehn: Kuntien kannattaa pitää kiinni kehittämisponnisteluista vaikeanakin aikana – Koronalennukset tulevat talouden avuksi, jos inflaatio hidastuu
Korkotason alentamista voidaan Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mielestä jatkaa, jos inflaatio hidastuu odotetusti. Pankin kesäseminaarissa Mikkelissä keskiviikkona Rehn ei lähtenyt lähemmin arvioimaan menossa olevaa hallituksen budjettivalmistelua. Kuva: Jukka Laitinen
TEKSTI: JUKKA AHDELMA
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn muistuttaa kuntia pitämään huolta kehittämisponnisteluista, vaikka yleinen talouskehitys koko maassa onkin vaimeaa.
– Viesti kuntatasolle on se, että on olennaista vahvistaa elinkeinopolitiikkaa ja uskoa tulevaisuuteen. Tietysti eri kunnilla on erilaiset valmiudet tähän, mutta on yhteinen haaste saada kuntatalous kokonaisuutena tasapainoon.
Rehnin mukaan kuntien talousasetelmat ovat kyllä tiedossa.
– Viime vuonna paikallishallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden, alijäämä oli noin kolme miljardia euroa, ja tänä vuonna alijäämä on vielä suurempi. Syy on kunta-alan palkkaratkaisussa, ei kuntien menojen kasvussa.
– Taloustilanne näkyy verotulojen putoamisena, mikä puolestaan johtaa alijäämien kasvuun.
Rehn pohti talouden ja kuntatalouden näkymiä Suomen Pankin kesäseminaarissa Mikkelissä keskiviikkona.
Seminaarin teemana oli vuoropuhelu ja vastakkainasettelu suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta kun kyse oli pankin seminaarista, puheet liikkuivat myös talouspolitiikassa.
Rehn pitää kuntatalouden selviytymiskykyä keskeisenä koko yhteiskunnan toiminnan kannalta.
– Kyse on tasavallan elämänmenosta. Yhteiskunta nojaa vahvaan kunnallishallintoon, ja on tärkeää, että kuntataso on taloudellisesti kunnossa. Se taas vaatii elinkeinopolitiikan ja toimintojen vahvistamista.
”Kasvua odoteltava loppuvuoteen”
Taloustilanne ei erityisemmin tue kuntien asemaa.
– Suomessa vuoden ensimmäisen puoliskon talouskehitys on ollut heikkoa. Kesäkuun ennusteemme mukaan kasvu lähtee käyntiin pienin askelin vuoden 2024 loppua kohden, kun kotitalouksien ostovoima vahvistuu.
– Sen jälkeisten tietojen valossa suhdanteen pohja näyttäisi olevan käsillä, mutta selkeämpää käännettä parempaan ei ole vielä tapahtunut.
Yritysten luottamus tulevaan näyttäisi olevan kohenemassa, mutta kuluttajien luottamus on edelleen matalalla. Työllisyyden heikkeneminen kesäkuun lukujen valossa ei Rehniä ole yllättänyt.
– Merkkejä on sekä myönteisiä että kielteisiä. Suhdanteen pohja, joskin kuoppainen sellainen, näyttäisi olevan käsillä, mutta kasvun piristymistä sen sijaan jouduttaneen odottamaan ainakin loppuvuoteen.
Pörssimaailman viime päivien myllerryksiin Rehn suhtautui keskiviikon talousarvioinneissaan verrattain maltillisesti.
Maanantaina Aasian pörssikurssit putosivat, mutta käymistila rauhoittui.
– Oma käsitykseni on se, että kyse oli markkinavoimien ylireagoinnista epävarmuuden ja lomakauden ohuen markkinalikviditeetin oloissa, ei niinkään talouden perustekijöistä johtuvista seikoista.
– Taustalla oli ilmeisesti nopeasti voimistunut käsitys Yhdysvaltojen taantumariskistä ja Japanin keskuspankin äskettäistä koronnostoa seuranneista voimakkaista markkinareaktioista.
”Jos inflaatio hidastuu, koronlaskuja voidaan jatkaa”
Euroalueen talous kasvaa tänä vuonna vajaan prosentin, mutta Rehnin mukaan jäsenmaiden välillä kasvu on epätahtista. Hän on huolissaan erityisesti Saksan ”krooniselta vaikuttavasta taantumasta”.
Euroalueen inflaatio nopeutui heinäkuussa, mutta hidastuminen on jatkunut. Rehnin mukaan tie kahden prosentin tavoitteeseen on kuitenkin vielä tänä vuonna kuoppainen. Hän on silti valmis rahapolitiikan keventämiseen.
– Mikäli luottamus inflaation hidastuvaan trendiin lähiaikoina vahvistuu, koronlaskuja voidaan mielestäni jatkaa. Se ei olisi pahitteeksi euroalueen talouden ja etenkin teollisuuden hauraan kasvun ja vaimeiden investointien kannalta.
Menojen kasvun ja investointien vuoksi velkaantuva kuntataso kaipaa vakaata ja ennakoitavaa korkopolitikkaa.
Rehn ei keskiviikkona Mikkelissä ryhtynyt spekuloimaan tulevilla korkoratkaisuilla.
– EKP:ssa emme sitoudu mihinkään korkouraan, vaan päätökset tehdään kokous kokoukselta, seuraavan kerran syyskuun alkupuolella, sanoi Rehn keskiviikkona.
Rajaohjelma Itä-Suomen avuksi
Entiseen kotikaupunkiinsa Mikkeliin pankin kesäseminaarin tuonut Rehn tarkasteli myös Itä-Suomen aluekehitystä.
Rehn perää erityistoimia, joilla saataisiin tuettua Venäjän kaupan loppumisesta ja itärajan sulkeutumisesta kärsivän Itä-Suomen kehitystä.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi vihreästä siirtymästä Itä-Suomi ei ole päässyt osalliseksi. Linjan Oulu-Haukipudas-Vaasa länsipuolella rakennetaan merkittävästi tuulivoimaa maalla ja merellä.
– Vihreä siirtymä tukee läntistä Suomea, ja Itä-Suomi puolestaan kärsii. Tämä vaatii kansallista huomiota.
Elinkeinoelämän keskusliitto ja Itä-Suomen puolesta puhuva Itä-Suomen unioni ovat tehneet kannatettavia aloitteita, mutta Rehn haluaa hallitukselta päätöksiä.
– Kyse on koko EU:n yhteisestä itärajasta. Itä-Suomen elinvoima on Suomen kannalta iso turvallisuuspoliittinen kysymys.
Toimijoina voisivat olla Suomi ja muut samanmieliset maat.
– Itärajaa koskeva uusi EU:n rajaohjelma olisi kansainvälinen avaus, mutta vaatii Suomelta erityistä kansallista aktiivisutta, sanoo Rehn.
