Oulun yt-neuvottelut laajenevat koskemaan koko kaupungin henkilöstöä – kaupunki yrittää pysäyttää pahimman talousskenaarion kehittymisen

Oulun kaupunki aloittaa vappuaattona yhteistoimintaneuvottelut (yt), jotka koskevat koko henkilöstöä. Oulu tavoittelee neuvotteluissa tänä vuonna 40 miljoonan euron säästöjä henkilöstökuluissa ja harkitsee enintään 90 päivän mittaisia lomautuksia.

Lomautukset voivat kohdistua koko kaupungin henkilöstöön, siltä osin, kun se on toiminnallisesti mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Mahdolliset lomautukset toteutetaan vuoden 2020 aikana. Lomautukset voidaan aloittaa noin kesäkuun puolessa välissä.

Oulussa päätettiin jo maaliskuussa käynnistää yt-neuvottelut koronatilanteen vuoksi. Huhtikuun 21. päivä Oulun kaupunginhallitus päätti laajentaa yt-menettelyn koskemaan koko kaupungin henkilöstöä, koska koronakriisistä johtuvat taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ovat osoittautuneet niin mittaviksi, että säästöjen tavoittelu myös henkilöstökuluissa on osoittautunut välttämättömäksi.

Oulun kaupungin taloudellinen tilanne oli jo ennen nykyistä koronakriisiä ja sen myötä tullutta talouskriisiä vaikea. Tämänhetkisen arvion mukaan, ottaen huomioon myös valtioneuvoston 8.4.2020 linjauksen mukaisen tuen kunnille ja sairaanhoitopiireille, yksin koronaepidemian nettovaikutus kaupungin talouteen on vuonna 2020 noin -60 miljoonaa euroa.

Koronan monet kuntatalousvaikutukset

Oulun kaupunginjohtajan Päivi Laajalan mukaan arvio perustuu huhtikuun alun verotuloennusteeseen ja maaliskuun talousarviototeutumaan

– Tämä on hyvin varovainen arvio, Laajala sanoo Kuntalehdelle.

-Kunnallisverotulo vähenee 42 miljoonaa euroa, yhteisöverotuotto 15 miljoonaa. Koronan vaikutukset lisäävät sote-menoja 12 miljoonaa ja vähentävät maksu- ja myyntituloja 14 miljoonaa. Muut menot kasvavat noin pari miljoonaa, Laajala luettelee koronaepidemian vaikutusta kaupungin talouteen.

Tällä hetkellä Oulu olisi arvion mukaan saamassa valtiolta tukea koronakriisin kustannuksiin noin 26 miljoonaa. Tästä yhteisöverokompensaatiota on 8,1 miljoonaa ja valtionosuuskompensaatiota 18 miljoonaa, Laajala kertoo

– Näiden lisäksi Oululle tulee verotulojen maksun lykkäysmenettelyn kompensaatio 18,7 miljoonaa, mutta tämä peritään viivästyskorkoineen valtiolle takaisin vuoden 2021 valtionosuuksista. Kompensaatio on tavallaan lyhytaikainen laina, jonka viivästyskorko on korkeampi kuin nyt markkinoilta saatava lainakorko, Laajala muistuttaa.

Hallitus päätti aiemmin huhtikuussa verotulojen maksun lykkäysmenettelyn kompensoinnista kunnille. Korvaus on suuruudeltaan 547 miljoonaa euroa ja se otetaan huomioon toukokuun 2020 valtionosuusmaksatuksesta alkaen. Tuo summa vähennetään kuntien ensi vuoden valtionosuuksista, ja sen lisäksi vähennetään 25 miljoonaa euroa, jonka verran kunnille arvioidaan kertyvän verotuloihin liittyvää viivästyskorkoa

Verotulot viivästyvät, kun Verohallinto keventää yritysten verojen maksujärjestelyjen ehtoja ja maksujärjestelyyn kuuluvien verojen viivästyskorkoa alennetaan.

Alijäämä paisuu

Oulun talousarvio vuodelle 2020 oli jo 33 miljoonaa euroa alijäämäinen. Nyt uusien vaikutusten vuoksi alijäämäksi arvioidaan 95 miljoonaa.

– Tässä ei ole huomioitu erikoissairaanhoidon kasvavia menoja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on alustavasti ilmoittanut, että he tulevat tekemään tänä vuonna noin 50 miljoonan euron alijäämän. Siitä noin puolet lankeaa Oululle lähivuosina kasvavina asiakas- ja hoitomaksuina.

– Kun tämän vuoden tilinpäätöksen ennustetaan olevan 95 miljoonaa euroa alijäämäinen, on sen seurauksena vuosikatteemme 17 miljoonaa alijäämäinen. Meillä on vuosikate ollut yleensä ylijäämäinen, mutta nyt se kääntyy ennusteen mukaan negatiiviseksi. Se tarkoittaa, että otamme tuon verran syömävelkaa, eli joudumme rahoittamaan käyttötalousmenoja lainanotolla, Päivi Laajala kertoo.

Ensi vuoden talousarvio tarkentuu kaupunginjohtajan esitykseksi vasta syksyllä, mutta jo nyt on tehty ensimmäinen ”ajo” hallinnonalojen esityksissä. Sen mukaan ensi vuonna alijäämää olisi 52 miljoonaa euroa, jos säästöjä tai määrärahavähennyksiä ei tehdä.

– Jos emme saa säästöjä aikaiseksi, lainanottomme kasvaa ensi vuonna 200 miljoonaa euroa ja lainamäärä tulee edelleen kasvamaan. Ennusteen mukaan tänä vuonna lainaa on 792 miljoonaa euroa, noin 3 800 euroa per asukas. Jos emme tee mitään, vuona 2023 lainamäärä on 1,4 miljardia euroa, 6 700 euroa per asukas.

Laajala muistuttaa, että paitsi että koronakriisi vaikuttaa suoraan tämän ja ensi vuoden talouteen, kriisillä on ”pitkä häntä”. Vaikutukset näkyvät useamman vuoden sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvuna ja erilaisten tulojen vähenemisenä.

Jotta velkamäärä ei kasvaisi painelaskelman mukaisesti vuoteen 2023, Oulu on jo aloittanut toimenpiteet tilanteen oikaisemiseksi. Toimenpiteisiin ryhdyttiin jo ennen kuin koronakriisistä oli tietoakaan. Kaupunki on tehnyt vuosien varrella erilaisia rakenteellisia ratkaisuja käyttömenojen kasvun hillitsemiseksi ja lisäksi kaupunki teetti ulkopuolisen talouden arvioinnin Perlacon Oy:llä. Arvio valmistui vuodenvaihteessa. Siinä listattiin 120 toimenpidettä, joilla säästöjä voidaan saada vuoteen 2023 mennessä.

-Ulkoisen arvioinnin avulla tavoiteltiin 50 miljoonan euron säästöjä. Ennen koronaa tämä näytti riittävältä toimelta. Korona muutti tilannetta merkittävästi, Päivi Laajala kertoo.

Maaliskuussa pian koronatilanteen eskaloiduttua Oulussa päätettiin ensin koronaepidemian vuoksi lomautuksista ja työn keskeytyksistä.

– Nyt nopeasti heikentyneen talouden tilanteen takia yhteistoimintamenettely tai -neuvottelut koskevat koko henkilöstöä tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Valtion tuki kohdennettava oikein

Laajala muistuttaa, että samaan aikaan kaupunki investoi ja luo mahdollisuuksia yrityksille.

-Mutta totta kai tämä tilanne heijastuu nyt yrityksiin ja elinkeinoelämään, ja siksi verotulot käyttäytyvät näin.

Toukokuun toista lisätalousarviota varten valtiovarainministeriö haluaa kuntakentän kommentteja, kuinka valtion linjaaman tukipaketin pitäisi kohdentua.

Paketti ei ole kuntien menoihin nähden ole riittävä, Päivi Laajala luonnehtii.

– Ensinnäkin suuruusluokka ei riitä, kuntien talous heikkenee tukeen nähden moninkertaisesti.

– Toiseksi tuki pitäisi kohdistaa erityisesti niille kunnille, joilla kunnallisverotulo romahtaa. Tämä iskee huomattavasti kovemmin niihin kuntiin, joissa kunnallisverot ovat merkittävin tulolähde ja valtionosuudet ovat pienet.

Lisäksi tuki pitäisi kohdistaa suoraan sote-kustannuksiin niin sairaanhoitopiireille kuin kunnille, Päivi Laajala sanoo.

– Eikä yksin koronan aiheuttamiin sote-kustannuksiin. Tästä tulee viiveellä monenlaisia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, jotka pitäisi huomioida.