Paatero: Kuntien ja valtion yhteistyötä parannetaan – ministeri pitää epäluuloa talouden kehitystä kohtaan ymmärrettävänä

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero, sd., ei ylläty tutkimustuloksesta, jonka mukaan kuntajohtajat suhtautuvat epäillen kuntatalouden lähitulevaisuuden näkymiin.

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS julkaisi lauantaina tutkimuksensa, jossa tiedusteltiin kuntajohtajien näkemyksiä Antti Rinteen, sd., hallituksen kuntataloutta koskeviin linjauksiin.

Tuloksista kävi ilmi muun muassa, että 83 prosenttia vastanneista epäilee, että kunnille tehtävistä aiheutuvat kustannukset kompensoidaan muuttamalla valtionosuuksia tai poistamalla muita velvoitteita.

Kolme neljästä (73 %) kuntajohtajasta ei myöskään usko tavoitteen kuntien rahoituksen kestävyydestä, oikeudenmukaisuudesta ja riittävyydestä toteutumiseen. Erityisen epäluuloisia ovat suurimpien kaupunkien ja kuntien johtajat. Puolet kuntajohtajista ei usko, että valtionosuusjärjestelmässä huomioidaan kuntien erityispiirteet. Tämä epäusko on erityisen vahvaa pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa.

Sirpa Paateron mukaan taloudellinen epävarmuus ei tule yllätyksenä., sillä kuntien taseet ovat monessa eri kokoisessa kunnassa heikentyneet ja huoli kasvavista palvelujen kustannuksista on suuri.

– Ymmärrän myös sen, että huolia ja epäluuloja kuntarahoituksen riittämättömyydestä ja kuntatalouden kestämättömyydestä on viime vuosilta näin paljon jäljellä, Paatero sanoo tiedotteessa.

Viime vuonna kaksi kolmesta kunnasta teki alijäämäisen tuloksen, eivätkä uutiset tältä vuodelta ole juuri positiivisempia.

Vaikeuksissa ovat paitsi pienet kaupungit myös suuret kaupungit. Viime viikolla uutisissa olivat niin Oulun, Mikkelin kuin Euran vaikeat taloustilanteet. Yt-neuvotteluja on käyty ja käydään useissa kunnissa ja kuntayhtymissä.

Aiemmin elokuussa Paatero lupasi taistella sen puolesta, että hallituksen lupaama noin miljardin euron palautuu kuntien valtionosuuksiin toteutuu. Käytännössä kyse on aiemmin tehtyjen leikkausten palauttamisesta.

Paatero muistuttaa, että kuntien rahoitukseen liittyy samalla uutena elementtinä se, että verokompensaation koko osuus, 2,3 miljardia euroa, siirretään omalle momentille. Tämä helpottaa valtionosuuksien ja koko kuntien rahoituksen seurantaa.

– Tällä muutoksella ei kuitenkaan ole vaikutusta maksettavaan valtionosuuksien ja verokompensaatioiden määrään nyt, eikä tulevina vuosina. Kuntapäättäjien on voitava luottaa siihen, Paatero sanoo.

Hallitusohjelmassa on sovittu kuntien ja valtion välisen neuvottelutoimikunnassa käynnistämisestä, jolla on tarkoitus lisätä keskinäistä luottamusta.

Hallitus haluaa kannustaa kuntia vapaaehtoiseen yhteistoimintaan, ja tätä on tarkoitus tukea aidolla dialogilla. Syksyn aikana selvitetään mm. kuntien tehtäviä, valmistellaan kuntalain uudistamista ja laaditaan tilannekuva kuntien asemasta. Tilannekuva toimii pohjana yhteisten tavoitteiden luomiselle.

– Hallitusohjelmassa on sovittu, että kuntia tuetaan niiden erityispiirteet tunnustaen, eikä niiden taloutta heikennetä esimerkiksi antamalla uusia tehtäviä ilman rahoitusta. Tämä on ollut keskeinen tavoitteemme, ja tulen pitämään siitä kiinni. Kuntien kehittämistyötä tehdään aidosti yhdessä parlamentaarisella tasolla ja kuntien kanssa, Paatero sanoo.