Tanskan aktiivimallissa ei ole kyse byrokraattisesta patistelusta vaan räätälöidyistä tilannearvioista, mitä ihmiselle tehdään, Robert Arnkil sanoo. (Kuva: Ville Miettinen)

Työttömyysturvan aktiivimallilla Suomessa ei ole juuri mitään tekemistä Tanskan mallin kanssa, arvioi työttömyyden hoidon erilaisiin malleihin muun muassa tutkijana ja asiantuntijana perehtynyt Robert Arnkil.

Hän luonnehtii Tanskan mallia kokonaisuudeksi, jossa tavoitellaan tasapainoa velvoittavuuden ja mahdollistamisen välillä.

Kuntatalolla kuntien päättäjien ja työllisyysasiantuntijoiden seminaarissa tiistaina puhuneen Arnkilin mukaan Tanskan työvoimapalvelujen kunnallistamisen taustalla vuonna 2007 oli paitsi halu saada työllistymiseen lisää vaikuttavuutta myös paikallisdemokratian vahva eetos maassa.

– Jos Tanskassa alkaa puhua työllistymisestä, ei haluta erottaa työllistymisasiaa vaan puhutaan, millä tavalla kunta toimii vauvasta vaariin niin että kuntalaiset ovat aktiivisia. Osallisuuden ja aktiivisuuden pääteema on aina keulilla.

Kansalaisten aktiivisuuden vahvistaminen

Kun Tanskan työvoimapalvelut kunnallistettiin vuonna 2007, syntyi 96 kunnallista työvoimatoimistoa. Ennen uudistusta valta oli ollut vahvasti ensin neljällä ja myöhemmin viidellä alueellisella elimellä.

– Tanskan malli on kokonaisvaltaista yhteiskuntapolitiikkaa mahdollisimman paikallisella tasolla. Olennaista on kaikkien kansalaisten aktiivisuuden vahvistaminen, Arnkil määrittelee.

Hänen mukaansa kyse on tasapainon hakemisesta velvoittavuuden (”täytyy toimia”), joustavuuden (”helppo irtisanoa”) ja mahdollistamisen (”hyvät resurssit tarjota ja palvella”).

– Tämä tasapaino on hauras; jos jotain osaa liioitellaan, se hajoaa.

Arnkil muistuttaa, että ero Suomeen on merkittävä myös siinä, että Tanskan aktiivisen työvoimapolitiikan resurssit ovat kaksinkertaiset Suomeen verrattuna.

– Henkilöstöä on työvoimapalveluissa yli kolminkertainen määrä, jonka vuoksi virkailijaa kohti on noin 30 asiakasta, siinä missä Suomessa reilusti yli sata. Suomelle resurssien riittävyys on aivan kriittinen pullokaula.

Joustoturvaa suunniteltiin Suomeenkin

Tanskan mallia on nimitetty myös joustoturvaksi, Arnkil sanoo. Joustoturvan konsepti (engl. flexicurity) kiteytettiin Tanskassa ja Hollannissa 1990-luvun lopulla. Tavoitteena oli eräänlainen vaihtokauppa, siirtyminen työpaikan turvaamisesta työllistymisturvaan joustavoittamalla irtisanomissäätelyä ja samalla kehittämällä aktiivista työvoimapolitiikkaa, sosiaaliturvaa ja elinikäistä oppimista.

Joustoturva otettiin 2000-luvun alussa EU:n suosittelemaksi malliksi. Suomessakin alettiin puhua joustoturvasta, ja Arnkil teki asiasta selvityksen.

– Sitten tuli lama, ja siihen unohtui joustoturva.

Lama oli Arnkilin sanoin happotesti joustoturvalle myös Tanskassa. Aluksi työttömyys nousi, mutta laman alkaessa hellittää työttömyys aleni ja työllisyys koheni nopeasti.

Suomen kokeilut askel Tanskan suuntaan

Vuonna 2015 Tanskan työllisyyspolitiikan uudistuksessa tavoiteltiin joustavuutta työttömien palveluihin. Toimenpiteistä haluttiin velvoittavia mutta luottamukseen ja hyvään yhteistyöhön perustuvia.

– Lisäksi toinen pääidea on kouluttaa niin että saadaan pysyvämpiä ratkaisuja. Reformissa on uutta rahaa, palveluja ja painotusta. Ei kysytä ensin, että haluatko tuonne töihin, vaan ensin selvitetään osaamisen taso ja palvelussa aletaan etsiä siihen ratkaisua.

Tanskan mallia käsittelivät viime viikolla Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento ja kehittämispäällikkö Erja Lindberg, joiden mukaan Suomessa edellisen hallituksen käynnistämät ja nykyisen hallituksen jatkamat työllisyyden alueelliset ja kunnalliset kokeilut ovat askel Tanskan mallin suuntaan.

Esimerkiksi Pirkanmaan kymmenen kunnan kokeilussa työllisyystoimiin aktivoituminen on kohentunut muutamassa kuukaudessa selvästi. Kokeilussa asiakkaalle räätälöidään henkilökohtainen palvelu kartoittamalla tämän tilanne ja sen mukaan hankkimalla tarvittava palvelu.

– Yhdistämällä kuntien ja valtion resursseja olemme pystyneet turvaaamaan työnhakijoille lähipalvelut pinimpiinkin kokeilukuntiin, arvioimaan asiakkaan palvelutarpeet ja sitten hankkimaan palveluja jolla asiakasta parhaiten pystytään auttamaan, sanoo Pirkanmaan kokeilun ohjelmajohtaja Regina Saari Kunta.tv:n haastattelussa.

Kahdeksan aluevaltuustoa

Tanskan vuoden 2015 uudistuksessa kunnallisten työvoimatoimistojen määrä pysyi 96:ssa ja niiden rinnalle luotiin kahdeksan alueellista valtuustoa, joilla on neuvoa antava erityisesti työvoimavarojen kehittämisessä ja alueellistamisessa ja ammatillisessa liikkuvuudessa.

Arnkilin mukaan valtuuston tehtävä on neuvoa-antava erityisesti työvoimavarojen kehittämisessä ja alueellisessa ja ammatillisessa liikkuvuudessa. Näillä tehtävillä vahvistetaan työllisyyden hoidon alueellista ja valtakunnallista ulottuvuutta.

– Tanskassa työpaikoilla tapahtuva kouluttautuminen on nousussa ja perinteinen työvoimakoulutus on ollut laskussa. Yhteys työvoiman kysyntään on johtoajatus.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*