Palkka ja erilaiset edut ratkaisevat harvoin voittajaa kuntien kilpaillessa työvoimasta – näin työntekijöitä houkutellaan

Julkisen sektorin avointen työpaikkojen määrä laski selkeästi ja työhakemuksien määrä lisääntyi verrattaessa vuotta 2024 vuoteen 2023.

Julkissektorin työnhakupalvelun, Kuntarekryn, kautta selviää, että viime vuonna oli 75 212 avointa työpaikkaa.

Eniten rekrytointeja tehtiin opetus- ja kulttuuri- (16 283), terveydenhuolto- (8 708) ja sosiaalialalla (5037).

– Yli 20 prosentin lasku avointen työpaikkojen määrässä on valtava ja kertoo julkisen sektorin merkittävistä talouden tasapainottamishaasteista, Grade Suomen maajohtaja Misa Leiber kertoo.

Grade Suomi ylläpitää ja kehittää kuntaorganisaatioiden ja hyvinvointialueiden rekrytointipalvelua.

– Yhä useampi organisaatio joutuu tulemaan toimeen entistä pienemmällä työvoimalla, vaikka työn määrä ei useilla toimialoilla ole muuttunut, päinvastoin.

Kuntarekryn mukaan työhakemuksia lähetettiin noin 633 000 viime vuonna, mikä tarkoitti, että kasvua vuoteen 2023 verrattuna nähtiin seitsemän prosenttia.

– Työnhakijamäärän kasvusta huolimatta julkinen sektori kärsii yhä työvoiman kohtaanto-ongelmasta.

Vaaterahaa annetaan

Miten paljon työvoimasta kilpaillaan palkkojen ja erilaisten etujen avulla, Misa Leiber?

– Palkalla tai eduilla kilpailu työvoimasta ei mielestäni näy kovin laajasti julkisella sektorilla. Toki osa työnantajista on tuonut myös rahallisia houkuttimia. Esimerkiksi voidaan maksaa ylimääräinen lisäbonus ylityölisän päälle, mikäli jää työvajeen vuoksi pidempään töihin tai on voitu tarjota niin sanottua kiinteä vuotuista vaaterahaa.

Kuntien kannattaa jatkaa pitkäjänteistä työtä, jolla edesautetaan työnantajaimagon positiivista kehittymistä, Leiber painottaa Kuntalehdelle.

– Tyytyväiset työntekijät ovat usein parhaita sanansaattajia.

Rahalla kilpailun sijaan vetovoimaa työmarkkinoilla voidaan vahvistaa panostamalla työntekijöiden laadukkaaseen perehdytykseen.

– Tai tarjota työntekijöille mahdollisuutta olla vaikuttamassa esimerkiksi työvuorojen suunnitteluun. Tai sitä, että tiimien sisällä voidaan joustavasti sopia työtehtävistä.

Kiristynyt tilanne näkyy ja tuntuu

Rekrytointiasioiden isossa otannassa näkyy kasvanut työttömyys ja työnantajien kiristynyt taloustilanne, Misa Leiber myöntää.

Se näkyy tilastoissa, kun on esimerkiksi rekrytointikieltoja ja avautuvia vakansseja ei välttämättä täytetä. Joillakin työnantajilla on myös päällä kieltoja käyttää ulkopuolisia keikkatyöntekijöitä lyhyissä sijaisuuksissa.

Nämä asiat voivat aiheuttaa sitä, että työpaikkoja on vähemmän auki, ja toisaalta työttömiä työnhakijoita on enemmän, Leiber jatkaa.

Joillain alueilla on pulaa sijaisista ja toisilla alueilla on paljonkin vaihtoehtoja sijaisiksi.

– Samoin kuin rekrytoinneissa ylipäätään, on sijaistenkin puolella kohtaanto-ongelmaa, eli isostakaan sijaisreservistä ei ihan välttämättä löydy sijaisia juuri tietynlaisiin tehtäviin, Leiber sanoo.

– Kohtaanto-ongelma näkyy erityisesti haja-asutusalueella. Suurimpien kaupunkien sekä maakunnallisissa kasvukeskuksissa toimivien yksiköiden on helpompi löytää avoimeen työtehtävään soveltuvia kelpoisia työnhakijoita.

Sijaistarpeet

• Kuntarekryn tilastojen mukaan lyhyisiin työvoiman sijaistarpeisiin tehtiin sijaishakuja noin 230 000, ja niiden määrä kasvoi yhdeksällä prosentilla vuoteen 2023 verrattuna. Keikkoja oli enemmän, mutta ne olivat lyhyempiä.
• Kuntarekryn tilastojen mukaan työvuorot täytettiin hyvin samalla tasolla kahtena viime vuotena. Täyttöprosentti oli 80:n luokkaa.
• Sijaisia löydettiin vuonna 2024 nopeammin kuin vuonna 2023.
• Sijaisreservit pysyivät hyvin määrällisesti ennallaan.

Lähde: Kuntarekry

Lue myös:

Kunta-alan palkkausjärjestelmä uudistuu – vaikuttaa tänä vuonna yli 130 000 ihmisen palkkaan