Jari Lindström saapui Kuntatalolle maanantaiaamuna aloittaakseen työt työllisyyskokeilujen projektikoordinaattorina. (Kuva: Ville Miettinen)

Tänään työnsä kuntapohjaisten työllisyyskokeilujen projektikoordinaattorina aloittava Jari Lindström sanoo olevansa intoa täynnä.

Lindström on ollut työttömänä työnhakijana sen jälkeen, kun kansanedustajan paikka jäi uusimatta vuoden 2019 vaaleissa ja työ Sipilän hallituksen työministerinä päättyi.

Toimetta hän ei kuitenkaan ole ollut. Viime vuonna häneltä ilmestyi muistelmakirja. Lindström on myös jatkanut työllisyysasioiden ”harrastamista” kotikaupungissaan Kouvolassa. Hän on toiminut hankkeessa, jossa on pohdittu keinoja kaupungin työllisyyden edistämiseksi.

Projektikoordinaattoriksi työllisyyskokeiluihin Lindström päätyi hieman yllättäen.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



-Näin Twitterissä ilmoituksen, hain paikkaa ja tulin valituksi.

Kuva kunnan roolista syventynyt 

Hallitusohjelmassa on linjattu kuntien roolin vahvistamisesta työllisyyspalveluiden järjestämisessä, ja työllisyyskokeilut ovat merkittävä askel tässä. Niiden alkamista on lykätty useaan kertaan, mutta maaliskuussa päästään vihdoin vauhtiin.

Kokeilussa kunta vastaa työnhakijoiden palveluprosessista ja työllisyyttä edistävien palvelujen tarjoamisesta. Tavoitteena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille.

Lindströmin tehtävänä projektikoordinaattorina on tukea kokeilujen alueellisia toimijoita työllisyyden ekosysteemien luomisessa, toimijoiden keskinäisessä verkostoitumisessa ja kokeilujen vertaisoppimisessa sekä tuottaa valtakunnallista kokonaiskuvaa mukana olevien kuntien edistymisestä.

Lindströmin työnantaja on Kuntaliitto, mutta hän raportoi myös työ- ja elinkeinoministeriölle.

Lindström arvioi, että kansanedustajan työn loppumisen jälkeen ja työllisyysasioihin edelleen Kouvolassa perehtyessään hänen oma käsityksensä kunnan roolista työllistämisessä on syventynyt.

– Ministerinä ei ole aikaa perehtyä jonkun yksittäisen kunnan tai edes alueen asioihin niin syvällisesti, että voisi olla jotain mieltä siitä.

– Tässä tapauksessa minulla on ollut aikaa perehtyä omaan kaupunkiin ja sen työllisyydenhoitoon syvällisemmin.

Lindström arvioi, että nykyään työllisyydenhoidossa on tiettyä tehottomuutta, koska toimijat ovat liian erillään toisistaan.

– Ajatus on, että yhdistetään valtion ja kuntien osaamista resursseja ja palveluja, jotta saataisiin tehoa lisää. Se on minun mielestä fiksu tapa toimia, kunhan se löytyy ei käskytyksellä vaan ymmärryksellä, että hitsi, tämähän toimii, Lindström sanoo.

Vihdoin pysyviä rakenteita? 

Työllisyyskokeiluja on ollut edellisilläkin hallituskausilla. Kunnissa on koettu haasteeksi se, että hallituskaudet ovat ikään kuin määrittäneet kokeilemista, ja kokeilut on katkaistu kesken hyvän tekemisen.

Sipilän hallituksessa Lindströmin vastuulla oli nykyisenkaltaisten TE-toimistojen lakkauttaminen. Silloin tehtiin kasvupalvelu-uudistusta ja yksityisille toimijoille kaavailtiin merkittävämpää roolia työllistämispalveluissa.

– Se jäi kesken, kun sote kaatui ja sen mukana kaikki muukin.

Sipilän hallituskauden työllisyyskokeilua kiitettiin kunnissa, mutta erityisesti tutkimuskentällä sitä myös kritisoitiin vaikuttavuuden vajavaisista todentamismahdollisuuksista.

Nyt alkavissa kokeiluissa laaditaan valtakunnallisia sidontamittareita ja tehdään jatkuvaa tilastoseurantaa ja vaikuttavuusarviointia.

Tämä on jo kolmas kerta kun kokeillaan, Lindström muistuttaa.

– Aika moni on sitä mieltä, että nyt ikään kuin pitäisi päästä oikein päin; että ei vain kokeilla vaan tulisi pysyviä muutoksia tapaan toimia.

– Se on varmaan hyvä tavoite, mutta toivon, että kaikilla riittää kärsivällisyyttä, että katsotaan tämä homma riittävän pitkälle. Ei kannata tehdä liian aikaisin päätöksiä, toimiiko joku homma vai ei.

Kokeilut kestävät yli hallituskauden vaihtumisen, kesäkuuhun 2023. Hallituksen tavoitteena on linjata pysyvästä palvelurakenteesta ennen kokeilujen päättymistä.

– Tässä ajassa aika hyvin päästään kärryille siitä, mikä on pysyvämpää, Lindström sanoo.

Ei kuntavaaleihin 

Jari Lindströmin viimeinen kansanedustajapesti oli raskas. Työministerin salkun lisäksi hänen hoidettavanaan oli aluksi myös oikeusministerin salkku. Lindström kuului soinilaisiin, jotka siirtyivät sinisiin Jussi Halla-ahon tultua valituksi perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesällä 2017.

Tänä keväänä päättyy Lindströmin kolmas kausi Kouvolan kaupunginvaltuustossa. Uutta kautta hän ei hae, sillä hän on tältä erää saanut politiikasta tarpeekseen.

– Ei nyt myrkytystä, mutta saturaatiopiste on saavutettu.

– Mutta työllisyysasiat, ne kiinnostaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*