Pekka Tiainen laski vastikkeellisen työllistämisen hinnan

Hallitus nosti asian esille jo viime talven kehysriihessä. Hallitus perusteli esitystä kuntien vastuun lisäämisellä työttömien aktivoimisella:

"Kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostuu. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan mahdollisuuksia yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pääsyyn aktivointitoimenpiteiden piiriin. Tämä toteutetaan vuoden 2015 alusta osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkistusta" (valtioneuvoston viestintäosasto 21.3.2013).

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) on pitänyt vastikkeellista sosiaaliturvaa vahvasti esillä. Uusi hallituksen termi on osallistava sosiaaliturva.

Äskettäin myös Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas esitti työmarkkinatuen vastikkeeksi jonkinlaista hyötytyötä, kuten Tanskassa on vaadittu vuodenvaihteen jälkeen.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194863702717/artikkeli/kelan+tutkimusjohtaja+peruspaivarahalla+elavat+hyotytyohon.html

Tiainen laski keväällä, että Suomessa oli tuolloin noin 12 000 työtöntä, jotka ovat saaneet yhtäjaksoisesti työmarkkinatukea yli 300, mutta alle 500 päivää. Heitä koskisi kuntien sakkoveron rajan laskeminen 500 päivästä 300 päivään.

Kaava on monimutkainen: "Kun käytetään arviota, että 53-78 viikkoa työttömänä olleista oli 60 prosenttia vähintään 300 päivää työttömänä olleita, saadaan arvio, että yhtäjaksoisesti 300-500 päivää työttömänä olleita oli 26 000 työtöntä. Työmarkkinatukea saavia heistä oli 12 000 työtöntä, kun ansiopäivärahaa saavat vähennetään heitä koskevien tilastojen perusteella", Tiainen kirjoittaa.

http://www.tvy.fi/images/karenssi/karenssisanomat-2013-2.pdf

Valtion maksamia työmarkkinatukia siirtyisi laskelman mukaan kuntien maksettaviksi 280 miljoonaa euroa. Samalla valtio maksaisi kunnille työllistämisen edistämiseksi 130 miljoonaa euroa lisää palkkatukia ym. varten. Tällöin kuntien kustannukseksi jäisi 150 miljoonaa euroa.

Työllistämisestä kunta saa taloudellisena hyötynä verotuloa ja säästöä sosiaalimenoissa, kun työtä on enemmän. Jos työllistäminen tapahtuu yksityiseen sektoriin siten, että sieltä laitetaan myöskin lisärahoitusta, kunnan talouden kannalta tilanne yhä paranee.

Resurssi tulee kunnille siitä, että työmarkkinatukiin käytettäviä rahoja käytetään palkkatukena palkan osana ja muihin toimiin. Tällöin työllistetty saa työstä enemmän kuin pelkän työmarkkinatuen.

– Nämä hyödyt eivät kata koko 150 miljoonaa euroa, mutta voivat alentaa nettokustannuksen lähelle 100 miljoonaa euroa, kun eri tekijät otetaan huomioon. Näin jos työllistäminen onnistuu siinä määrin, että lisätyöllisyyttä saadaan aikaan esimerkiksi 12 000 henkilöä 55 000 henkilöstä, Tiainen kirjoittaa kevään Karenssisanomissa.

– Siltä osin kuin työllistäminen tapahtuu kuntasektoriin, työpanos tulee kuntapalveluiden ym. hyväksi. Tämä on toimivaa, kunhan työllistäminen tapahtuu vakihenkilöstön lisäksi eikä vakiohenkilöstöä korvaten, Tiainen jatkaa.

– Jotta resurssien lisäämiseen nimenomaan työllistämiseen saataisiin puhtia, olisi ymmärrettävä hyödyt työllistämisestä kustannusten vastapainoksi. Lisäksi on tarpeen raivata pois työllistämisen esteitä ja on tärkeää saada aikaan yhteiskunnassa sellaista ilmapiiriä, että yritykset ja kaikki muutkin tekemisellään työllisyyttä, Tiainen vaatii.

Tiainen luonnehtii saamaansa laskentatehtävää Kuntalehdelle näin:

– Tutkija tutkii niin, että poliitikko voi valita päätöstensä perusteet kuin seisovasta pöydästä.

Itse hän ei kannata vastikkeellisuutta pelkän työmarkkinatuen vastikkeeksi: se törmäisi jo lakipykäliin. Eri asia on, jos järjestetään aktivointitoimia, joihin työtön menisi omasta tahdostaan ja jos työstä tienaisi enemmän kuin työmarkkinatuen.

Tiaisen mukaan ongelma on, että työmarkkinat eivät vedä. Pelkkä työntö, tarjonnan lisääminen ei auta. Se voisi johtaa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen lisääntymiseen. Mutta kysymystä täytyy tarkastella joka tapauksessa avoimesti ja rakentavasti, jotta tuloksiin päästäisiin.

– Hallitus tähtää siihen, että uudistus tulisi voimaan vuoden 2015 alussa. Asiassa kannattaisi edetä kokeilujen kautta. Minusta mikään ei estä kokeilemasta uutta järjestelyä porkkanarahalla jo tänä vuonna esimerkiksi niissä 60 kunnassa, joissa kokeillaan pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimia nyt parhaillaan, Tiainen esittää Kuntalehden haastattelussa.