Perho palkitsee asukkaitaan tekniikalla, tonteilla ja tuhansilla euroilla: ”Joidenkin laskelmien mukaan meidän ei pitäisi olla edes olemassa”
Perhon kunnanjohtaja Lauri Laajala toivottaa tulijan tervetulleeksi.
Esko Keski-Vähälä, kuvat
Pieni keskipohjalainen Perhon kunta ei ole jäänyt surkuttelemaan väkimäärän laskua. Sen sijaan kunta päätti pari vuotta sitten kehittää keinoja asukkaiden ja yritysten sitouttamiseksi, ja onnistui nopeasti kääntämään kehityksen suuntaa.
Perholaiset elinvoiman elvyttämisen keinot, kuten bonukset sekä vuorovaikutteinen yritysyhteistyö, saattavat kuulostaa tavanomaisilta, mutta käytännössä ne ovat varsin omaleimaisia; kunnanjohtaja Lauri Laajalan sanoin Perhossa syntyneitä.
Bonuskampanjoissa jaossa on kirjaimellisesti rahaa ja etuja. Kotikuntana Perho -kampanjassa uusille asukkaille tarjotaan ensimmäisen täyden kalenterivuoden asumisen jälkeen 3000 euroa ja kolmen sekä viiden vuoden jälkeen 2000 euroa. Perhossa syntyneitä lapsia huomioidaan yksivuotiaina 1500 euron lapsibonuksella.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Koti Perhoon -tonttikampanjassa puolestaan tarjotaan talonrakentajalle kunnallistekniikkaa sekä vapaa-ajan tontti vaikka myytäväksi, 5000 euron pakettihintaan. Yhteyshenkilönä kampanjassa on kunnanjohtaja itse.
Laajala kertoo elinvoimakeinoista ilomielin. Hän tietää, että asukkaiden houkuttelemisessa konkretia toimii ”meillä on luontoa ja tilaa” -lupauksia paremmin. Lisäksi hän tietää, että suoraviivaisuus puhuttelee.
– Toki kestää aikansa, että kampanjat, erityisesti tonttikampanja, alkaa konkretisoitumaan, mutta Kotikuntana Perho -kampanja on jo kääntänyt asukasluvun kehityksen positiiviseen suuntaan kesän aikana. Myös opiskelijabonus on herättänyt myönteistä kiinnostusta paikkakunnan nuorissa.
Suurten ja kasvavien sekä maakuntakeskusten läheisyydessä sijaitsevalla Perholla on ollut haasteena nuorten pitäminen kunnassa.
– Lukio Perhossa on, mutta ei esimerkiksi ammatillista koulutusta tai korkeakoulutusta, mikä on johtanut siihen, että nuoret muuttavat pois eivätkä välttämättä palaa, Laajala taustoittaa.
Jotta iältään 16-21 -vuotiaita nuoret voitaisiin pitää mahdollisimman pitkään perholaisina, kehitettiin opiskelijabonuskampanja. Ajatuksena on, että muuttaessaan väliaikaisesti opiskelemaan muualle nuori saisi kirjansa Perhossa pitäessään rahallista korvausta muutamia satoja euroja vuodessa.
– Juuri tässä laitamme maksuun noin 36 000 euroa opiskelijabonuksia, eli kiinnostusta on ollut, Laajala iloitsee.
Perhon kunnanjohtaja Lauri Laajala iloitsee Perhon koulujen hyvistä oppilasmääristä.
Yritykset yhteistyöhön
Laajala korostaa myös vuorovaikutusta elinkeinoelämän toimijoiden, yritysten ja kunnan kanssa. Hän puhuu asenteesta, yrittäjämyönteisyydestä.
– Kunnan on oltava yritysmyönteinen ja tarjottava yrityksille parhaat mahdolliset edellytykset toimia. On käytävä avoimesti keskustelua yrittäjien tai esimerkiksi yrittäjäyhdistysten kanssa yritysten tarpeista ja mahdollisuuksista, hän sanoo.
– Ainahan kunnan päätöksenteko ei miellytä eikä voi olla vain yrityksen mieleinen, mutta siitäkin pitää puhua. Yritysten on hyvä ymmärtää, miten kunta toimii. Lisäksi yhtä lailla yrityksen on ajateltava toiminnassaan kunnan parasta, sitä, miten yhdessä voimme luoda pysyvää elinvoimaa. Pidetään se toiminta täällä. Työllistetään.
Perhossa on järjestetty muun muassa useita yhteisiä tilaisuuksia kunnan ja yrittäjien kesken ja kunta on säännönmukaisesti palkinnut paikallisia yrittäjiä ja pitänyt näin yrittäjämyönteistä asennetta yllä.
Elinvoiman osalta Laajala mainitsee yritysten investointihankkeet. Uusien tuotantotilojen investointi on käynnistymässä rakennustuoteteollisuudessa toimivalla yrityksellä, kotieläintila laajentaa tuotantotilojaan ja myös useammat palvelualan, kuten maanrakennus-, raskaskonehuolto-, koneurakointialoilla toimivat yritykset, investoivat toimitiloihin. Kunnan omistamalla Perhon Kehitysyhtiö Oy:llä on suunnittelussa uuden teollisuus- ja toimitilan investointi vuodelle 2025.
– Nämä kaikki investoinnit kertovat siitä, että meillä on työpaikkoja tarjolla. Kuntalaiset tarvitsevat työtä ja yritykset osaajia. Kunta voi näitä kaikkia olla omilla toimillaan vauhdittamassa ja edistämässä hyvää kehitystä. Yritykset ja ihmiset luovat elinvoiman.
Perhon kunnanjohtaja Lauri Laajala Perhon Möttösen kyläkoulun pihalla. Möttösen kyläkoulussa on yli sata oppilasta ja sitä sanotaan suomen suurimmaksi kyläkouluksi. Lauri on käynyt myös samaista koulua.
Hyvässä yhteishengessä
Laajalan mukaan Perhon kekseliäät elinvoimakeinot, kuten rahallista etua tarjoavat bonuskampanjat, ovat syntyneet hyvässä yhteistyössä hallinnon, luottamushenkilöiden ja koko johtajiston kesken.
– Ideoiden läpivienti on ollut sujuvaa ja saanut laajasti kannatusta, hän sanoo.
Hänen mukaansa pienten kuntien pitää olla rohkeita sen sijaan, että jäätäisiin odottamaan, että joku muu keksii jotakin tai tyydyttäisiin negatiivisiin ennusteisiin.
– Jos olisimme uskoneet jo 1970-luvulla tehtyjä arvioita, niin esimerkiksi Perhon ei niillä mittareilla pitäisi enää edes olla olemassa, Laajala sanoo.
Vaan niin vain olemme yhä.
Joopa, joo
Ihan ristiriitaista, koska henkilöstö, josta valta osa palvelee Perhon kunnan varhaiskasvatuksessa ja opettajina, lomautetaan tänä keväänä 2 viikoksi. Käytännössä opettamisen saa unohtaa tältä keväältä.
Olisko pitänyt miettiä säästökeinoja muualta, vaikkapa asiantuntijapalveluista.
Mistä asiantuntijapalveluista?
Ja nyt on teillä Perhossa mainio elinkeinoasiamies, Sami L etelä-savosta..