Pienet kunnat haluavat ottaa vastuuta työllisyyden hoidosta
Luhanka kuuluu Pienten kuntien verkostoon, joka esittää työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirtämistä kunnille ja 20 000 henkilön työvoimapohjan pienentämistä tai poistamista. Kuva: Lauri Rotko
Työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu tulee siirtää valtiolta peruskunnille eikä kuntayhtymille tai vastuukunnille, toteaa Pienten kuntien verkosto kannanotossaan.
–Työllisyydenhoidon palveluita on tärkeää pystyä tarjoamaan lähellä asiakasta. Se toteutuu parhaiten, kun järjestämisvastuu on kunnalla, sanoo Pienten kuntien verkoston puheenjohtaja, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala.
Kuntapohjaisen mallin etu on välitön yhteys muihin palveluihin ja kunnan tuloihin, kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla, kannanotossa todetaan.
–Pienet kunnat tuntevat alueensa asiakkaat erittäin hyvin ja osaavat tarjota asiakkaan tilanteeseen sopivia, saavutettavissa olevia palveluita paikallisella tasolla.
”Työvoimapohja liian suuri”
Ministerityöryhmä linjasi syyskuussa, että työllisyyspalvelut siirrettäisiin kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, jonka työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Pieniä kuntia linjaus ei miellytä.
–Pienten kuntien verkosto vetoaa vahvasti sen puolesta, että 20 000 asukkaan työvoimapohjaa pitää joko voimakkaasti pienentää tai jopa kokonaan poistaa.
Herralan mukaan pienet kunnat hakeutuvat tarvittaessa luonnolliseen yhteistyöhön palveluiden järjestämisessä ilman lainsäädännöllisiä pakkokeinojakin.
–Lainsäädännön tulisi mahdollistaa yhteistyö silloin, kun se on kuntien kannalta tavoiteltavaa ja tarkoituksenmukaista. Yhteistyön esteenä ei saisi olla esimerkiksi se, että yhteistyöhön pyrkivillä kunnilla ei ole yhteistä kuntarajaa.
Pienten kuntien verkostoon kuuluu 159 alle 10 000 asukkaan kuntaa.
