Kuva: Pixabay

Vaikeasta ja epävarmasta taloustilanteesta huolimatta kunnat omat viime vuosina tehneet aiempaa vähemmän korotuksia kunnallisveroprosenttiin. Tästä vuodesta on tulossa poikkeuksellisen maltillinen, arvioi Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Kuntien on annettava ensi vuoden veroprosentit verohallinnolle 17. marraskuuta, joten luvut voivat vielä elää. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että koronasta huolimatta veronkorottajia on tänä vuonna vähän. Moni kunta on kertonut Kuntaliitolle yhdeksi keskeiseksi syyksi koronatuet.

– Ne ovat helpottaneet kuntien tilannetta. Kunnille ei jää verotuloista kassaa kuten ennen, joten ylimääräinen tulosykäys näkyy heti, Punakallio sanoo.

Toinen syy korotusten maltillisuuteen on epävarmuus tulevasta. Kunnissa ei käytännössä vielä tiedetä pandemian todellisia vaikutuksia talouteen.

– Kuva ensi vuoden oikeasta taloudellisesta tilanteesta on sumeampi kuin ikinä. Elpymistä ei haluta vaikeuttaa veronkorotuksilla. Kunnat toivovat, ettei oman kunnan yritysvoima kärsi.

Koronatuet on myönnetty keskellä epävarmuutta siitä, kuinka suuret pandemian todelliset talousvaikutukset kunnissa ovat. Siksi on mahdollista, että osassa kunnista tuen suuruus ylittää koetut tappiot. Sekä voittaja- että häviäjäkuntia varmasti on, Punakallio uskoo. Häviäjiin kuuluvat suuret kaupungit, etenkin Helsinki ja turismista riippuvaiset kunnat, kuten Ahvenanmaa ja jotkut Lapin kunnat.

Punakallio muistuttaa, etteivät tuet ole silti ylimitoitettuja: pitkällä tähtäimellä myös aluksi voitolle jäävät kunnat ovat kovilla.

– Varmasti yksikään kunta ei lopulta voitolle jää. Jos kunnat ovat viisaita, ne säilövät nyt koronatuet ylijäämäksi ja tekevät niillä jotain hyvinvointia lisäävää.

Veronkorotusten tekeminen yhä vaikeampaa

Veronkorotuksia on viime vuosina tehty vähemmän kuin 2010-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Esimerkiksi viime vuonna kunnallisveroa korotti 53 kuntaa. Seitsemän kuntaa vastaavasti laski veroja.

– Maltillinen määrä yllätti, sillä vuosi 2019 oli kuntataloudelle kamala, Punakallio toteaa.

Viime aikoina veronkorotukset ovat kuitenkin pyörineet kunnissa 50 ympärillä. Vuonna 2018 korottajia oli 46, vuonna 2017 taas 53.

Ero aiempaan on selvä. Ennätysvuonna 2014 veroja korotti jopa 156 kuntaa. Myös seuraavana vuonna 2015 korotuksia tehtiin 98 kunnassa.

Suuriin korotuksiin vaikutti muun muassa Jyrki Kataisen hallituskaudella aloitetut valtionosuusleikkaukset, kertoo Punakallio. Myös kuntien tehtäväkentässä tapahtui muutoksia suuntaan ja toiseen ja esimerkiksi oppivelvollisuuden nostoa mietittiin. Moni esitys kuitenkin kaatui.

Kuntien nykyiseen veropolitiikkaan vaikuttaa myös ilmapiirin muuttuminen.

– Veronkorotukset nähdään yhä useammin haitallisina ja veronkorotuspäätöksiä on yhä vaikeampi viedä eteenpäin.

Punakallion mukaan kunnissa on aina ollut luottamusmiehiä ja päättäjiä, jotka ovat muistuttaneet veronkorotusten kielteisistä puolista. Nykyisin veronkorotukset nähdään haitallisina yhä useammin.

Sama näkyy valtiontasolla, Punakallio muistuttaa. Hallitusohjelmissa muutetaan verotuksen painopisteitä, mutta veroja ei haluta kokonaisuudessaan kiristää.

Lisäksi pahimmissa talousvaikeuksissa ovat usein pienet kunnat, joissa veroprosentti on jo usein korkealla.

– Tuloverojen korotus ei välttämättä tuo mitään olennaisesti hyvää, jos veroaste on valmiiksi suuri ja kunnassa paljon asukkaita, jotka eivät maksa veroja.

Pori ei pelkää veronkorotuksia

Vaikka korona ei vaikuta lisänneen kuntien veronkorotuksia, ei kaikkialla voida välttää verojen nostamista. Korottamista suunnittelevien kuntien joukossa on myös suuria kaupunkeja.

Yksi niistö on Pori. Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen on esittänyt kunnallisveron korottamista puolella prosenttiyksiköllä. Muutoksen toteutuessa Porin veroprosentiksi tulisi 20,75.

Kunnes asiasta on päätös, kaikki vaihtoehdot veroprosentin osalta ovat mahdollisia, talous- ja hallintojohtaja Tuomas Hatanpää kertoo.  Kaupunginhallituksen esityksen osalta lopputulos ratkeaa iltapäivällä perjantaina 6. marraskuuta.

Hatanpään mukaan veron korottaminen ei ole tällä hetkellä hankalaa.

– Näkemyksiä toki on puoluekannasta riippuen laidasta laitaan, mutta veronkorotusta ei ole hirveästi pelätty.

Keväällä korona aiheutti Porin kaupungille suuria taloushuolia. Pahimmillaan näytti, että alijäämää kertyisi yli 50 miljoonaa euroa.

– Oli suuri pelko siitä, että korona kaataa myös kuntatalouden.

Kuluva vuosi on Hatanpään mukaan ollut kuntatalouden kannalta ennätyksellisen arvaamaton. Nyt Porin valtava alijäämäennuste on isolta osin sulanut. Valtion huomattavista kuntatalouden tukipaketeista huolimatta tilikauden tulos näyttää muodostuvan 10–20 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Jo vuosi 2019 oli Porin taloudelle huono. Tuolloin kaupungin tilinpäätös painui 28,9 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

– Kun muuta ratkaisua ei löydy, on hoidettava tilannetta veroilla. Sitten on vain toivottava, ettei verotus vaikuta siihen, kuinka houkutteleva kaupunki Pori on asukkaille ja yrittäjille.

Ajatuksesta nostaa kiinteistöveroa kaupunki on kuitenkin luopunut, sillä sen katsottiin vaikuttavan kielteisesti alueen elinvoimaisuuteen.

Oulussa veronkorotukset ovat epäsuosiossa

Myös Oulu aikoo korottaa veroja. Alun perin Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala esitti veroprosentin nostamista 21 prosenttiin. Muutos olisi ollut suuruudeltaan prosenttiyksikön. 

Kaupunginhallitus päätyi kuitenkin tiukan äänestyksen jälkeen muutosehdotuksessaan puolta pienempään korotukseen, eli 20,5 prosentin kunnallisveroon. 

Oulun kaupungin talousjohtajan Jukka Weisellin mukaan veronkorotuksiin ei suhtauduta Oulussa nyt aiempaa kielteisemmin. 

– Meillä ne ovat olleet epäsuosittuja aina. Veroja nostamalla ei pistetä taloutta kuntoon.

Vaikka Oululla on paljon kertynyttä ylijäämää, rokottaa korona nyt kaupungin taloutta. Valtion koronatuki hyödyttää Oulua vain vaatimattomasti, Weisell arvioi.

– Koska taloutta pitää hoitaa, joudumme tekemään toimenpiteitä, jotka eivät ole kovin suosittuja.

Lahti perui korotuksen, mutta paine pysyy

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timosen talousarvioehdotus sisälsi puolen prosenttiyksikön veronkorotuksen. Kaupunginhallitus päätyi kuitenkin yhteisymmärryksessä siihen, ettei korotusta tarvita. Hallitus esittää siis, että veroprosentti säilyisi 20,75 prosentissa.

Lahden talousjohtajan Tiina Mörskyn mukaan kaupungin tämän vuoden talous näyttää nyt 1,8 miljoonaa euroa ylijäämäiseltä. Vuoden 2021 talousarvio taas näyttää tällä hetkellä 2,2 miljoonaa euroa alijäämää. Tilanne on parempi, kuin mitä koronan iskettyä pelättiin. 

– Paine veronkorotukseen on yhä olemassa, mutta jos tasapainotuksessa onnistutaan, veronkorotuksen paine pienenee.

Nyt Lahti tavoittelee talouden tasapainoa tasapaino-ohjelmalla. Valtion koronatuki on myös auttanut tämän ja ensi vuoden taloustilanteeseen.

– Sitten on vielä nähtävissä, miten sote vaikuttaa kaupungin talouteen. Todennäköisesti uudistus lisää veronkorotuspainetta Lahdessa.

Tekstiä muokattu 6.11.2020 kello 8.46: Korona ei ole syönyt Oulun talouden puskureita, vaan rokottaa taloutta suuresta kertyneestä ylijäämästä huolimatta.

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*