Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy myös Porissa, mutta vähemmän kuin muissa isoissa kaupungeissa. (Kuva: Porin kaupunki)

Pori ja Rauma haluavat mukaan kokeiluun, jossa kunnat ottaisivat vastuulleen osan työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta.

Kaupungit ovat jättämässä työ- ja elinkeinoministeriölle yhteistä hakemusta alueellisesta kokeilusta, joka tähtää erityisesti työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisyyn.

Kokeilulla varaudutaan järjestämisvastuun siirtymiseen maakunnille 1.1.2019 alkaen.

– Jos hakemus menee läpi, myös muut alueen kunnat voivat tulla myöhemmin mukaan kokeiluun, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupungilta sanoo Porin kaupungin tiedotteessa.

Kokeilun kohderyhmänä ovat pääosin yli 180 päivää työmarkkinatukea saaneet, osatyökykyiset sekä yli kuusi kuukautta työttömänä olleen nuoret ja maahanmuuttajataustaiset työttömät työnhakijat.

– Palveluun pääsyn perusteena on palvelutarvearvio, Aro sanoo.

Kokeilun aikana on tarkoitus testata, tarvitaanko muutoksia nykyisten toimijoiden toimivaltuuksiin tai olemassa olevaan lainsäädäntöön.

– Porin ja Rauman kokeilun toteutettavat toimenpiteet kootaan neljän palvelupaketin alle.

Porin kaupunginhallitus päättää Porin mukaan lähdöstä kokouksessaan maanantaina 30. toukokuuta.

TEM on ilmoittanut haluavansa ”kääntää kaikki kivet” työpaikkojen luomisessa ja pitkäaikaistyöttömyyteen puuttumisessa.

Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi. Vuosina 2017– 2018 toteuttavissa alueellisissa kokeiluissa on tarkoitus luoda asiakaslähtöinen ja hallintorajat ylittävä toimintamalli työvoima- ja yrityspalveluille

Maakuntien ottaessa suunnitelman mukaan vastuun työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisestä palvelutuotannosta huolehtivat pääsääntöisesti kunnat, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat.

Pitkäaikaistyöttömyys piinaa erityisesti pääkaupunkiseutua ja Tamperetta, mutta muissa isoissa kaupungeissa kehitys näyttää positiivisemmalta.

Porissa pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu oli määrällisesti (107) pienin suuria kaupunkeja vertailtaessa. Helsingissä määrä kasvoi vuodessa 3 700:lla.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä