kuva: Porvoon kaupunki
Porvoo kasvaa vauhdilla.

Jos valtio ei muuta pelisääntöjä ja leikkaa valtionosuuksia, nopeasti kasvava kaupunki kuten Porvoo pystyy nielemään väestönkasvun, mutta pitämään samalla taloutensa hallinnassa. Näin todetaan Porvoon kaupungin rahoitusjohdon tuoreessa selvityksessä.

Porvoo mallinsi kaupungin talouden kehityksen konsulttitoimisto MDI:n keväällä julkaiseman uuden väestöennusteen pohjalta. Ennusten mukaan Porvoon väkiluku kasvaa yli 13 prosentilla vuoteen 2040 mennessä, ja 2040 ylittyy jo 57 000 asukkaan raja.

Porvoo kurkotti talouden analyysissaan aina vuoteen 2040 saakka. Väestön kasvun ja ikääntymisen myötä kaupungin talouteen kohdistuu noin 8–10 miljoonan euron kestävyysvaje vuosittain.

– Menot näyttävät kasvavan enemmän kuin tulot. Tilanne on kuitenkin hallittavissa, pitkälti kaupungin omissa käsissä ja ratkaistavissa esimerkiksi tuottavuutta tehostamalla. Mutta valtion toimet voivat muuttaa tilanteen täysin, tiivistää kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio analysoi, että kaupungin talouteen kohdistua jopa 30 miljoonan euron kestävyysvaje tulevaisuudessa, jos valtionosuudet eivät kasva odotetusti.

– Kaupungin verotulot kasvavat mukavasti, koska työikäisen väestön kasvun lisäksi uudet eläkkeet ovat nykyisiä korkeampia. Suurin kysymys on se, että voidaanko luottaa siihen, että valtio ei muuta pelisääntöjä ja leikkaa valtionosuuksia.

Lähtökohtana mallinnuksessa ovat Porvoon toteutuneet tulot ja menot, joiden muutoksia on arvioitu eri väestöikäryhmien kehityksen mukaan. Analyysissa ei ole huomioitu toiminnallisia muutoksia tai inflaatioita.

Kuntaliiton Punakallio: Valtionosuuksista tuskin sitoumuksia

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio pitää varmana, että Porvoo ja kaikki muutkin kunnat joutuvat elämään epävarmuudessa valtionosuuksien suhteen seuraavien kymmenien vuosien aikana.

– Valtionosuusjärjestelmä on jatkuvan poliittisen väännön kohteena, ja mitään pitkän aikavälin sitoumuksia valtionosuuksien suhteen ei varmastikaan ole valtion puolelta tulossa. Viime vuosinakin on mennyt läpi hyvin mittavia valtionosuuksien leikkauksia.

– Valtion puolelta näyttää olevan tavoitteena valtionosuusjärjestelmän kannustavuus, eli perusrahoitusta leikattaisiin ja rahoitusta suunnattaisiin kunnille, jotka ovat onnistuneet kustannusten hallinnassa. Kevään hallitusneuvotteluissa nämä linjaukset eivät kuitenkaan menneet läpi.

Suuri kysymysmerkki on sote.

– Jos maakuntapohjainen sote syntyy, kustannusten hillinnän suurimmat paineet suuntautuvat sote-rahoitukseen ja maakuntiin. Herättävätköhän koulutukseen suunnatut valtionosuudet enää sitten paljonkaan intohimoja? Punakallio miettii.

Punakallio pitää hyvänä, että kunnat kurkottavat taloudessa pitkälle tulevaan.

– On aika harvinaista, että kunnat tekevät näin pitkän aikavälin laskelmia. Porvoon laskelmassa tulopuoli näyttää aika varovaiselta, mutta näin ennusteissa yleensä aina on – oli kyse sitten kuntien tai valtion ennusteista.

 

Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040 – perustuen väestöennusteen mallintamiseen

MDI:n väestöennuste Porvooseen

Avatar
Jorma Ylönen
jorma.ylonen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*