Kansanterveystieteen professori Jussi Vahtera kritisoi Sitran lanseeraamaa hanketta, jossa kuntasektorin sairauspoissaolojen kimppuun käydään yksityisen rahan voimin. Tarkoitus on sinällään hyvä, mutta luotettavan näytön saaminen konsulttien työn vaikuttavuudesta on vaikeaa.

-Tuossa jutussa ongelmakohta on, että kovatasoista vaikuttavuustutkimusta, jolla olisi todistetusti osoitettu syy-seuraussuhde toimenpiteen ja vaikutuksen välillä, ei ole olemassa. Siten tilanne on helposti sama kuin terveysmarkkinoilla, kaupataan kaikenlaisia tuotteita ja hoitokonsteja, joiden teho jää uskon varaan.

-Jos sairauspoissaolot kehittämishankkeen jälkeen laskevat, se menee hankkeen ansioksi. Sairauspoissaoloille tyypillistä on, että välillä ne laskevat ja välillä nousevat, professori Jussi Vahtera jatkaa.

Esimiestyön taso on parantunut

Turun yliopiston ja Työterveyslaitoksen kansantieteen professori Jussi Vahtera tietää mistä puhuu. Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on selvitetty vuodesta 1997 lähtien laajoin kyselyin kunta-alan henkilöstön työssä tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Vastaajina kyselyyn oli viimeksi 65 000 kuntasektorin työntekijää.

-Tutkimus osoittaa kuntien esimiestyön laadun ja työympäristön laadun parantuneen selvästi. Tämä näkyy sairauspoissaolojen vähenemisenä. Meillä on kunnissa erittäin korkeatasoista henkilöstöjohtamista. Esimerkiksi Vantaa on vuodesta 2000 alkaen hionut esimiesten taitoja ja kouluttanut heitä säännöllisesti. Tämän seurauksena siellä on erittäin vahvaa osaamista henkilöstöjohtamisessa. Toki meillä on kuntia, joissa tarvitaan apua, Vahtera myöntää.

Sairauslomia on aina

Vaikka yksityistä rahaa tulisi ovista ja ikkunoista, niin sairauspoissaoloista ei päästä koskaan eroon. Toki niitä voidaan vähentää, kuten kuntasektorilla on viime vuosina tapahtunut.

-Työntekijöiden suuri sairauspoissaolojen massa koostuu hyvin pienen työntekijäjoukon pitkäaikaisista vakavista sairauksista. Samalla pitää muistaa, että kolmannes kuntien työntekijöistä ei ole vuoden aikana kertaakaan sairauden takia töistä pois.

-Siinä on kyse sattumusta, miten tapaturmia sattuu tai flunssa tarttuu. Paljon on kiinni myös työnlaadusta. Raskaassa siivoustyössä ei kipeällä selällä töitä tehdä, mutta näissä professorin hommissa voi olla, vaikka selkä ei ihan kunnossa olisikaan, kansantieteen professori Jussi Vahtera naurahtaa.

Kunnissa kehitytty

KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Terttu Pakarisen mukaan kuntasektorilla on viime vuosien aikana panostettu paljon henkilöstöjohtamiseen ja työelämän kehittämiseen. Tämä on kantanut hedelmää työyhteisön ja työntekijöiden parhaaksi. Se näkyy myös tyytyväisyytenä palvelun laatuun ja saa aikaan kustannustehokkuutta.

-Kunnissa on saatu hyvin paljon kehitystä aikaan. Työelämän kehittäminen näkyy siinä, sairaspoissaolot ovat vähentyneet viime vuosina. Taloudelliset hyödyt näkyvät sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannusten vähenemisenä. Kuntien henkilöstössä on aika paljon työimua, joka saadaan hyödynnettyä hyvällä henkilöstöjohtamisella, Pakarinen arvioi.

Kuntien henkilöstöjohtamista kehitetään KT:n koordinoimassa Henkilöstöjohtamisen (HR) verkostossa, joka kokoaa yhteen henkilöstötyötä tekevät työnantajan edustajat. Tavoitteena on kehittää henkilöjohtamista ja -työtä strategisesti ja tavoitteellisesti. Kunta-alan työelämän kehittämiseen tähtäävän Kunteko 2020 -ohjelman tavoitteeksi on puolestaan asetettu, että Suomessa on Euroopan parhaat kuntatyöpaikat ja kuntasektorin työpaikoilla on kyky vastata kuntatyön tulevien vuosien haasteisiin. Uudistuva esimiesosaaminen-ohjelmalla puolestaan kehitetään kunta-alan esimiesten ja keskijohdon johtajuutta.

-Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kannalta oleellista on, miten työaika saadaan käytettyä mahdollisimman hyvin palvelun käyttäjän hyödyksi, niin että oikeat ihmiset tekevät juuri heille kuuluvia tehtäviä. Kun saadaan ammattilaisten työaika kohdennettua oikein, niin sillä pystytään tekemään miljoonaluokan säästöjä ja parantamaan palveluja, Terttu Pakarinen painottaa.

-On tärkeää muistaa, että aina on sairaudesta johtuvia sairauslomia. Millään keinoin niistä ei täysin päästä eroa. Myös varhainen puuttuminen työpaikan ongelmiin on tärkeää. Iso kysymys on myös miten saadaan kuntalaiset ja henkilöstöt osallistumaan uusien toimintamallien kehittämiseen. Esimerkiksi Hollola on siinä onnistunut ja sai aikaan yli miljoonan euron säästöt, Pakarinen jatkaa.

Lupa tehdä toisin

Hollola on yksi niistä kunnista, joissa asioita on ajateltu systemaattisesti toiseltakin kantilta. Yhdessä Sitran kanssa kunta toteutti takavuosina hankkeen, jossa perattiin kuntatyöntekijöiden työpanoksen käyttöä. Helppoa ei liikkeellelähtö ollut, mutta se kannatti.

-Alkuun henkilöstö pelkäsi, että nyt ollaan ottamassa taas jotain heidän selkänahastaan. Kun siitä vaiheesta päästiin ohi, niin piti rohkaista ihmisiä ajattelemaan työtehtäviään toisella tavalla. Mitä voidaan tehdä, mitä voidaan jättää tekemättä. Sählinkikustannuksista oli päästävä eroon, Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen kertoo.

Henkilöstöltä saadut ideat ja ajatukset jaettiin kolmeen eri koriin. Ensimmäisessä korissa olivat suoraan toteutukseen menevät ehdotukset, toisessa jatkojalostusta vaativat ja kolmanteen koriin sijoitettiin budjettirahoitusta vaativat ehdotukset.

-Rohkaistumisvaiheen jälkeen oli tärkeää pitää prosessi käynnissä. Usein hyvätkin ideat tahtovat jäädä piiloon, jos niihin ei tartuta. Hollolassa henkilöstölähtöinen kehittäminen on jäänyt osaksi normaalia kehittämistä, Rahkonen toteaa.

 

 

 

 

 

 

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*