Kuntien menot kasvoivat vuonna 2018 reippaammin kuin muutamana edellisenä vuonna.

Kuntatalouden lukemat painuivat poikkeuksellisen alas vuonna 2018.

Valtiovarainministeriön (VM) joulukuussa antaman talouskatsauksen perusteella kuntien kansantalouden tilinpidon mukaisten tulojen ja menojen erotus paisui viime vuonna yli miljardin euron vuodesta 2017.

– Se on valtava summa. Ja se tulee suunnilleen puoliksi tulojen heikkenemisestä ja puoliksi menojen kasvusta, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Kuntien valtionosuuksien ja verotulojen kutistuminen ovat olleet tiedossa, mutta näin pitkää miinusta Punakallio ei osannut odottaa.

– Näin suuri heikkeneminen alkaa olla jo hyvin poikkeuksellista, kun taustalla ei ole mitään lamaa tai muuta dramatiikkaa.

Viimeksi paikallistalouden tulojen ja menojen erotus on revähtänyt pahemmin vain vuonna 1997, 1,5 miljardiin euroon.

Kuntien menot kasvussa

Vuosi 2018 oli kunnille huonojen yhteensattumien summa.

Veropohjan heittelehtimiseen ei ole löydetty selvää syytä.

– Paras arvaus on, että verkokorttien asettelussa tehtiin kikystä johtuen arviovirheitä ja veroja perittiin vähän liikaa. Isot veronpalautukset ovat hyvä asia kansalaisille, mutta huono veronsaajille, Punakallio sanoo.

– Lisäksi kuntien tuloveroja nipistettiin myös siksi, että hyvä pörssivuosi kerrytti pääomatuloja odotettua enemmän. Pääomatulot kun tilitetään pelkästään valtiolle.

Samaan aikaan kuntien menot kasvoivat reippaammin kuin muutamana edellisenä vuonna.

Vaikka palkankorotusten nollalinja jäi vuoteen 2017, palkkamenojen kasvu jäi vuonna 2018 kunnissa maltilliseksi. Sen sijaan esimerkiksi ikääntyvän väestön hoitomenojen kasvu, päivähoitomaksujen alentaminen, sekä maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu kurittivat kuntien kassaa.

Vuonna 2019 verotuloihin ennustetaan reipasta kasvua. Kuntien tuloja kasvattaa muun muassa jäännösverojen maksun aikaistamisesta johtuva lisäys.

VM:n arvion mukaan kuitenkin myös menot jatkavat kasvuaan: Sote-palvelutarve kasvaa edelleen, kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukset päättyvät ja kunta-alan palkkoja korotetaan. Valtionavut puolestaan laskevat yhä vuodesta 2018, eikä valtionosuuksiin tänäkään vuonna tehdä indeksikorotuksia.

Kunnat valtion päätösten varassa

Jos kuntien luottamushenkilöillä on vielä sellaisia kuvitelmia, että kunnilla on edessä helppoja vuosia, niistä on nyt syytä luopua, Punakallio sanoo.

Menoja ei saa päästää kasvamaan. Uuden hallitusohjelman kynnyksellä ei kannata luoda pysyviä lisämenoja, joihin ei ole varaa.

Edes sote-palvelujen siirtyminen kunnilta maakunnille ei tuo välttämättä huojennusta.

– Jos sote-menot lähtevät kasvuun, niin aina ollaan hyörimässä kuntien kukkarolla vaikka palvelut eivät enää olisi kuntien järjestämisvastuulla. Kuntasektorilta tullaan mielellään napsaisemaan aina jotakin.

Kuntatalous elää valtion päätösten varassa.

– Hallitusohjelmahan on täynnä positiivisia kirjauksia kuntatalouden vahvistamisesta. Mutta matkan varrella se on muuttunut kuntien nyhtämiseksi, Punakallio sanoo.

Menoja on leikattu, mutta samalla on leikattu tulojakin.

– Vaikka puhutaan kuntatalouden vahvistamisesta ja säästöistä, niin todellisuus on kuitenkin ollut valtionosuuksien leikkauksia, joita on tehty laskennallisten säästöjen perusteella. Sekin, ettei veropohja ole kasvanut, johtuu ehkä siitä kikystä.

Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Punakallion analyysi on kohdallaan. Sen rinnalla sopii pohtia, mikä merkitys päättäjien vaihtumisella ja erityisesti kuntien kokeneen johtajasukupolven tilalle tulleiden “ensikertalaisten” linjanvedoilla kuntien toimintapolitiikalle on ollut . Talousjohtaminen kun näyttää heille olevan kovin vierasta. Kiky-tunnit käytetään liikuntaan, velan otolla ei ole mitään rajaa, nollabudjetointi on kuin kirosana, ja kaikille hyville “kehittämisideoille” lapioidaan rahaa tuloksista välittämättä. Kun tulot arvioidaan huutokaupalla ja olemassa oleviin menokehyksiin ei uskalleta kajota, elämä voi tuntua helpolta, palkka juoksee mutta hetken päästä käsillä on talouden kriisi, joka sitten tulee ‘ pyytämättä ja yllättäen valtion toimenpiteiden seurauksena”. Hypoteesini on, että sellainen kunta millainen johtaja. Osa menestyy, osa kompuroi. Keskeinen tekijä siihen on johdon ja päättäjien kokemukseen ja osaamiseen pohjautuva päätöksentekokyky talouden hoidossa, joka on kunnan kaiken johtamisen ja menestymisen punainen lanka.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*