Pula pätevistä työntekijöistä pahenee kaikkialla – rahakaan ei tuonut välitöntä apua

Pätevien henkilöiden löytäminen varhaiskasvatukseen ja sote-palveluihin on paikoin kiven alla. Lakisääteiset palvelut on silti hoidettava, joten kunnat joutuvat kilpailemaan osaajista. Hallituksen aikeet sekä eläköitymisaalto pahentavat pulaa pätevästä väestä entisestään.

– Varhaiskasvatuksessa työskentelee nyt 15–16 ihmistä. Yliopistollisen koulutuksen saaneista on äärimmäisen kova pula eikä sosionomejakaan ole juuri ollut saatavilla, kertoo Sallan kunnan hallinto- ja henkilöstöjohtaja Pekka Huhtala.

Huhtala kertoo, että myös sairaanhoitajista ja lähihoitajista on pulaa ja lääkäripula on jo vanha tuttu asia.

Ilmajoella suurin pula on terveyskeskuslääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä. Kunnanjohtaja Seppo Pirttikoskea harmittaa lisääntyvä palkkakilpailu kunnan töissä.

– Pidän tosi surullisena sitä, että jotkut kunnat ovat lähteneet kilpailemaan esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden palkalla. Jokaisen kunnan pitää kuitenkin hoitaa nämä tehtävät.

Helsinki nosti varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien palkkoja viime vuoden lokakuussa 175 eurolla kuukaudessa. Raha ei ole tuonut ainakaan välitöntä apua henkilöstöpulaan. Helsingin kaupungin henkilöstöpäällikön Tiina Harju-Kukkulan mukaan varhaiskasvatuksen opettajien saatavuus on edelleen hyvin huono.

Kouvolan kaupunki korotti varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja vuoden 2019 alusta alkaen tehtävästä riippuen 46,31–51,30 euroa kuukaudessa. Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu toteaa, että tämänhetkisessä taloustilanteessa harkinnanvaraiset lisäkorotukset eivät ole mahdollisia.

Varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto kertoo, että Kouvolassa varhaiskasvatuksen opettajan paikkoihin on ollut tähän asti edellisvuosien tapaan runsaasti hakijoita. Tänä vuonna opettajien paikkoja oli haussa 16. Paikkoihin oli 50 hakijaa, joista 47:llä oli kelpoisuus tehtävään.

– Haastatteluissa vetovoimatekijänä on tullut esille Kouvolan maine varhaiskasvatuksen laadun kehittäjänä ja se, että opettajuutta ja pedagogiikkaa tukevista rakenteista on huolehdittu, Kuusisto kertoo.

Kuntatyönantajien työmarkkinatutkijan Juho Ruskoahon mukaan eläköitymisaalto aiheuttaa kunnille kiihtyvää rekrytointipainetta. Tarpeet kuitenkin vaihtelevat paljon alueittain ja ammattiryhmittäin. Kainuussa täyttämättä oli joka viides terveyskeskuslääkärin vakanssi. Noin 15 prosentin lääkärivaje oli terveyskeskuksissa myös Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla.

TEKSTI: MARJA LAMMI

Lue koko juttu 22.8. ilmestyvästä Kuntalehdestä 8/2019.