-Toivottavasti olen väärässä, mutta veikkaan, että hyvinvointialueille tulee heti alkuvaiheessa isoja taloudellisia vaikeuksia, joita paikataan kuntien kautta, Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö sano. (Kuva: Kunta.tv)

TAMPERE – Oikeastaan ainoa varma tekijä kuntien ensi vuoden budjetissa on valtionosuudet, totesi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kuntatalouden epävarmoista näkymistä, jotka herättivät paljon keskustelua Rahoitus- ja johstamisfoorumi Rafossa Tampereella tiistaina.

-Me emme tiedä korkotasoa, emme inflaatiovauhtia, emme kuntien palkkatason kehitystä ensi vuodelle, Karhunen sanoi Kuntalehdelle.

-Ja jos ajattelee hyvinvointialueita, jotka aloittavat, aika hirveä tilanne aloittaa täysin uusi toiminta niin, että ei tiedä esimerkiksi henkilöstökustannuksia. Ne ovat auki vielä tammikuussakin, jos huonosti käy.

Tulevaisuuteen katsomisen haastavuus kuntataloudessa kävi ilmi useista puheenvuoroista Rafon ensimmäisenä päivänä.

-Talouteen vaikuttaa erityisesti se, että ei tiedetä tarpeeksi. Tiedän aika monta suurtakin kuntaa ja kaupunkia, jotka tiedon puutteen vuoksi siirtää talousraamien tekemisen syksyyn. Se on aika poikkeuksellista, FCG:n kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä sanoi aamupäivän paneelikeskustelussa.

Vuodet 2020 ja 2021 olivat tilinpäätösten valossa kuntataloudelle suhteellisen valoisia, kiitos erityisesti valtion koronatukien. Niitä kuitenkin edelsivät kuntatalouden historian heikoimmat kuntatalousvuodet 2018 ja 2019, muistutti paneelissa Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.

-On vaikea nähdä isoa kuvaa, mistä nyt jatketaan. Uuden normaalin asettaminen on tosi haastavaa.

Edessä on mm. sote-uudistuksen astuminen voimaan, TE-uudistus. Ja ensi vuonna käydään eduskuntavaalit, mikä merkitsee uutta hallitusohjelmaa.

– Vuosi 2025 olisi seuraava vuosi kun ei olisi valtavaa hallintouudistuksta tai kriisiä tiedossa, Sanna Lehtonen muistutti.

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä puolestaan muistutti hyvinvointialueiden käynnistämisen tuomasta haasteesta. Mäkelän mukaan alueista tulee kilpailija kunnille mm. työmarkkinoilla. Hän toivoo valtiolta enemmän joustavuutta, jotta haasteisiin voisi vastata paikallisilla ratkaisuilla.

Normeja tulisi joustavoittaa, eikä kiristää, Mäkelä sanoi.

-Maalaisjärki ja tehokkain tapa toimia löytyy todennäköisesti paikallisesti.

Tampere kasvaa voimakkaasti ja kaupungin keskustassa on meneillään pitkälle ensi vuosikymmenelle ulottuva infrainvestoinnin toteutus.

Kaupunkilaisten määrän kasvu, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarpeen lisääntyminen ja investoinnit ovat haastava kombinaatio.

-Meillä on yhtä aikaa matala tulokehitys ja valtava paine sekä käyttömenoissa että investoinneissa, Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö sanoi Kuntalehdelle.

Myös sote-uudistus voi aiheuttaa huolta, jos tai pikemmin kun hyvinvointialueille myönnettävä rahoitus ei riitäkään, Männikkö muistuttaa.

-Kun valtiollakaan ei ole yllin kyllin rahaa kunnille annettavana, niin pelkona on se, että silloin puututaan kuntien olemassaolevaan valtionosuusrahoitukseen, jotta voidaan hyvinvointialueille antaa lisärahoitusta. Tämä tulee olemaan oikea uhka. Näemme kahden vuoden päästä, mikä tilanne on, Männikkö sanoo.

Katso Minna Karhusen ja Jukka Männikön videohaastattelut klikkaamalla kuvia:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*