Rahoittajat potkivat kuntia vihreisiin hankkeisiin – vihreää lainaa olisi tarjolla yllin kyllin
Kuva: Lauri Rotko
Uusi Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamo alkaa toimia ensi vuonna Mikkelissä. Uusi tekniikka parantaa veden käsittelyprosessia. Mikkelin kaupunki teki Pohjoismaiden Investointipankin kanssa lainasopimuksen.
Vihreitä ympäristölainoja on tarjolla runsaasti, mutta vihreät kriteerit nousevat suomalaisissa kunnissa usein esille liian myöhään. Suomalaiset kunnat voisivat rahoittajien kokemuksen mukaan lähteä nykyistä huomattavasti innokkaammin hakemaan rahoitusta tuottavuutta parantaviin ja ympäristölle hyödyllisiin hankkeisiin.
Vihreä rahoitus on kasvanut niin suureksi kansainväliseksi trendiksi, että myös Euroopan unioni valmistelee parhaillaan omia kriteerejään ympäristöinvestointien rahoittamiselle. Kesäkuussa komissio julkisti 400-sivuisen raportin ympäristökriteerien luokittelemiseksi. Lausuntokierroksen jälkeen lopullisten suositusten odotetaan valmistuvan vuodenvaihteessa.
– Saadaan pelisäännöt, joilla varmistetaan, mitkä sijoitus- ja rahoitusinstrumentit täyttävät EU:n kriteerit. Näin lisätään läpinäkyvyyttä, sanoo Danske Bankin kestävän rahoituksen johtaja Samu Slotte.
Tästä voivat hyötyä myös kunnat, jotka saavat lisää mahdollisuuksia hankkia edullisempaa yksityistä rahoitusta hankkeilleen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kunnat ovat pikkuhiljaa heränneet kyselemään vihreitä lainoja, vaikka varovaista vielä on.
– Tietoisuus on toki kasvanut, mutta kunnat voisivat aktivoitua enemmänkin, jotta vihreät tuotteet vietäisiin käsistä, sanoo Kuntarahoituksen apulaisjohtaja Juha-Pekka Ketola.
Vihreiden hankkeiden toteutumista haittaavat Kuntarahoituksen asiantuntijoiden mielestä monissa kunnissa toimialojen siiloutuminen eli virkamiesten roolit. Kun projektijohtaja valmistelee hanketta, hän ei välttämättä tiedä mitään rahoitusratkaisuista.
– Vihreät kriteerit nousevat esiin usein liian myöhään, siksi hanke ei täytä niitä eikä lainaa irtoa, Ketola sanoo.
Turun seudulla toimiva Liedon Säästöpankki on ollut rahoittamassa yrityskehittämö Bastun toimintaa yhdessä Turun kaupungin ja Sitran kanssa. Näin syntyi riskirahoittajien verkosto, joka järjestelee vihreät kriteerit täyttäville hankkeille rahoitusta.
Säästöpankit ovat olleet yhteistyössä Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) kanssa.
– Yhteistyöllä NIB pystyy suuntaamaan rahoitusta pk-yrityksille. Tavoitteena on tässäkin tuottavuutta, kiertotaloutta ja ympäristöä kohentavat pienemmät hankkeet, kertoo viestintäjohtaja Jukka Ahonen NIB:stä.
Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuodeksi 2021 valittu Lahti on napsinut jatkuvasti vihreitä lainoja NIB:ltä.
TEKSTI: Marja Salmela
Lue koko juttu tuoreesta Kuntalehdestä 9/2019.
