Raportti: Sotessa on miljardien säästömahdollisuus
Tutkimuksen johtaja, professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa voitaisiin päästä miljardiluokan säästöihin, jos koko maassa otettaisiin käyttöön tehokkaimmat tuotantomallit, sanoo professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta.
Malmi johti Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaa tutkimusta, jonka raportissa kustannusten karsimisen mahdollisuuksia esitellään.
– Lähtökohta on, että Suomessa paljon kuntia ja alueita ja, joissa on hoidettu kohtuullisen tehokkaasti, ja ottamalla oppia ja mallia tehokkaista alueista Suomessa ja kansainvälisesti voidaan päästä merkittäviin säästöihin ilman että laatu kärsii, Malmi sanoo Kunta.tv:n haastattelussa.
Raportissa myös vaaditaan myös poliittisilta päättäjiltä selkeää kustannuskattoa – ilman kustannustavoitteita nykyisen menon arvioidaan jatkuvan.
– On puhuttu liian vähän kustannuksista. On puhuttu paljon tasalaadusta ja siitä että kansalaisia täytyy kohdella tasavertaisesti. Meillä on aika mieletön kestävyysvaje Suomessa tällä hetkellä, valtio ottaa jatkuvasti lisää velkaa, ja jos ajatellaan että sosiaali- ja terveyspuolen kustannukset on yli 50 prosenttia meidän kaikista julkisista kustannuksista, tullaan aika nopeasti siihen että jos tälle ei mitään tehdä, on aika vaikeata kuroa kestävyysvajetta umpeen, Malmi sanoo.
– Ehdottomasti meidän täytyy tuoda kustannukset mukaan keskusteluun.
Raportti pitää sisällään myös kuntakohtaiset laskelmat eri kustannustasoilla. Ne löytyvät tutkimusraportin sivuilta 19–27. Linkki raporttiin
Katso Teemu Malmin haastattelu Kunta.tv:stä
Tutkimusraportissa kiitetään Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten tekemiä ratkaisuja ja on vertailtu sairaanhoitopiirien kustannustasoa Eksoten tasoon:
Korjaus 13.1. klo 13.05: Jutussa haastatellun professori Teemu Malmin sukunimi vaihdettu oikeaan muotoon.
Sote-kustannuksille asetettava kustannuskatto on mielenkiintoinen ehdostus , mutta jos sellainen asetettaisiin, pitäisi eduskunnalle asettaa samalla ehdoton kielto subjektiivisten oikeuksien ja normien asettamisesta. Muutoin jos kustannuksilla on katto ja velvoitteita tulee lisää niin palveluja on aina vain leikattava ja tämä aiheuttaa sen, että ”likainen” työ jätetään tuotantoalueiden päätöksentekijöiden tehtäväksi. Käytännön kokemuksen perusteella tämä tarkoittaa palveluiden keskittämistä ja palveluverkon supistamista harvaan asutuilta alueilta
Professori Teemu Salmi viittaa puolustusvoimien määrärahojen määrittelyyn. Puolustuvoimien osalta tämä poikkeaa olennaisesti sote-palveluista sikäli, ettei eduskunta eikä muukaan taho sido puolustuvoimien päätöksentekoa niin yksityiskohtaisesti kuin kuntapalveluissa.
Eli toisin sanoen jos sote-palveluille asetetaan menokatto pitää luopua myöskin normiohjauksesta.
Maakuntien järjestämissä sote-palveluissa, kuten Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa, sekä Suomen kunnissa järjestettävissä sosiaalipalveluissqa on tunnettava valtakunnallinen laatutaso ja kustannustaso.
Ensimmäiseksi on tehtävä automatisoitu laatutason ja kustannustason seuranta. Tarkoittaa sitä, että henkilötyövuosia ei käytetä näitten rekisterien luomiseen muuten kuin investoinnissa ohjelmistotyöhön.
Parhaiten se onnistuu, kun Suomi siirtyy Viron-mallin mukaiseen valtakunnalliseen sote-tietojärjestelmien käyttöön.
Samalla, kun parannetaan systemaattisesti valtakunnallista tuottavuutta, hoidon vaikuttavuutta, ennaltaehkäiseviä sote-palveluja ja tehokasta kuntoutusta, voidaan säästää rahaa rutosti tietotekniikkaa hyödyntäen.
Nämä hankkeet on saatava liikkeelle niin, että uudistus yhdenvertaisista palveluista voidaan turvata.
– Yhdenvertaisuus ei saa tarkoittaa sitä, että kaikkien palvelut huononevat.
Valtion on annettava perustuslain 19 §:stä ja 121 §:stä johdetun rahoitusvastaavuuden mukaiset valtionosuudet: kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan.
SOTE -uudistusta on lähestyttävä ensisijaisesti johtamisen kannalta.
Laadun hallinnassa, kun haetaan miljardisäästöjä, on johtamisen lisäksi monta näkökulmaa kuten tulokset, toimintatavat, prosessit ja resurssit. Laadullinen näkökulma edellyttää asiakkaan huomioonottamista, johtamisen ja toiminnan päämäärätietoisuutta sekä henkilöstön kehittämistä ja osallistumista. Laadun hallinta ei ole uusi asia. Siitä on puhuttu kaksi – kolme vuosikymmentä myös julkisella sektorilla.
Poliittisten päättäjien, jopa ministereiden SOTE -uudistuksesta käyttämät puheenvuorot ovat olleet viime vuosina voittopuolisesti kritiikitöntä populistista ylistystä. Näissä puheenvuoroissa laatu kytketään yhä udelleen kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun, jolloin kansalaisille SOTE -palvelut halutaan toteuttaa tasalaatuisina. Mutta tingitäänkö tällöin laadun tasosta, jolloin kaikille tuotetaan yhtä huonoa palvelua? Vaikuttaa siltä, että asiakaslähtöisyys ja keskittäminen toimintamallina on ratkaisematon yhtälö.
Kun valtionhallinnossa demokraattisesti valitut poliitikot ovat ratkoneet kestävyysvajetta rakenneuudistuksilla, ovat yhteiskunnan perusasiat kuten demokratia ja perustuslaki unohtuneet yllättävän helposti. Tuntuu siltä, että asioihin ei ehditä tai osata paneutua.
Perustuslaki 19 § ja 121 § ja motivaatio
– Yksikanavainen sote-rahoitus.
– Kunnilla ja maakunnilla on omat budjetit ja kuntaveroprosentit.
– Tietokone laskee kuntaverovelvollisilta osuuden sekä oman kunnan budjettitilille että oman maakunnan budjettitilille.
– Maakunnan kokonasveroasteteen nousua hillitään asettamalla laatu- ja tuottavuusstandardeja. Budjettikatto tulee matalammalle, kun jokin maakunta on saavuttanut sekä paremman laadun että paremman tuottavuuden standardouduilla mittareilla. Muut maakunnat parantavat juoksuaan, valtio palkitsee.
– Perustuslaillisesti itsehallinnolliset sote-maakunnat ja kunnat kilpailevat laadusta ja tuottavuudesta, mistä Kela ja valtio palkitsee – ei rankaise.
Kuntien ja maakuntien motivaatio ja keskinäinen kilpailu säilyy järjestämispäätöksiä:
– Motivoivat sote-valtionosuudet. PL 19 §:stä ja PL 121 §:stä johdetun rahoitusvastaavuusperiaatteen tarkoitus on motivoida sekä kuntia ja maakuntia valtakunnallisesti yhdenvertaisiin sote-lähipalveluihin: korvamerkityt sote-valtionosuudet – ruokahalu kasvaa syödessä.
– Standardoidut ennaltaehkäisevät palvelut: maakuntatason sote ja kuntien sosiaalityö.
– Standardoidut tehostetut kuntoutuspalvelut kunnissa ja sote-maakunnissa rahoitetuissa ja järjestetyissä sote-palveluissa.
– Hoidon vaikuttavuuden ja laadun parantaminen; standardoidut mittarit.
– Standardoidut hallinto-organisaatiot kunnissa ja sote-maakunnissa: alussa referenssinä Eksote.
Sairaspäivärahat ja matkakorvaukset
Kelan ja sote-maakuntien rahoituskanavien yhdistäminen, motivaation integrointi.
Kunnilla ja maakunnilla on PL 121 §:n itsehallintoon perustuva motivaatio tehostaa lähiperuspalveluja niin, että voidaan
– Välttää kallis erikoissairaanhoito; minimoidaan sairaspäivärahojen maksut.
– Leikkausjonot pidetään lyhyinä; minimoidaan sairaspäivärahat; tehokas kuntoutus; työnantaja saa työntekijän nopeasti takaisin työhön; Kelan sairaspäivärahojen budjetti pienenee; kunnille ja sote-maakunnille maksetaan rojaltit; motivaatio kasvaa parantaa lähipalveluja,
Standardoitu ennaltaehkäisevä sosiaalityö kunnissa
– Kunnilla on suuri motivaatio järjestää perheiden lasten ja nuorten sekä koulujen ennalta ehkäisevä lastensuojelutyö. Säästö: lisäämällä sosiaalityöntekijöitä saavutetaan palkkakuluja suurempi nettohyöty. Esimerkiksi Kinnulan kunta säästää kalliissa laitoshoidossa, kun palkkasi lisää sosiaalityöntekijöitä.
–
–