Reijo Vuorento: valtionosuudet ja muuttaminen eivät liity toisiinsa
Reijo Vuorento
Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento pitää päättömänä väitettä, että hyvä valtionosuusjärjestelmä edistäisi ihmisten muuttoa ns. tuottavimmille alueille.
– Sellaista ei ole missään maailmassa, ei ainakaan Pohjoismaissa – muuttamiseen ja houkuttelevuuteen liittyvät asiat eivät ole valtionosuusjärjestelmän asioita, Vuorento sanoo.
Tänään julkistetussa VATT:n analyysissa todettiin, että alueiden väliset tuottavuuserot ovat merkittäviä ja valtionosuusjärjestelmä ei korjaa vääristymää, joka syntyy kun aluerakenne on verotuksesta johtuen tehoton.
– Sikäli kun hyvä valtionosuusjärjestelmä kohdistaa resursseja alueperusteisesti, rahaa tulee jakaa nimenomaan tuottaville eli tyypillisesti rikkaille alueille. Tämä johtuu siitä, että näiltä alueilta kerätään muita alueita enemmän verotuloa. Sikäli kun valtionosuusjärjestelmä tähtää hyvinvoinnin uudelleenjakoon, se ei saa olla alueperusteinen vaan alueella asuvien ihmisten ominaisuuksiin perustuva, VATT:n analyysissa todetaan.
– Alueperustaiset valtionosuuserät suosivat asumista matalan tuottavuuden alueilla ja vähentävät näin ihmisten liikkuvuutta sinne, missä he ovat tuottavimpia. Alue-erät siis toimivat juuri päinvastoin kuin niiden pitäisi: ne pahentavat ongelmaa, jota niillä tulisi korjata, tutkijat näkevät.
Vuorento muistuttaa, että valtionosuusjärjestelmän tehtävä ei ole pyrkiä siirtämään ihmisiä ”heikoilta” alueilta ”paremmille” alueille
– Järjestelmän tehtävänä on taata peruspalvelut kohtuullisella veroasteella kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta.
Vuorennon mielestä maakuntakeskusten ja suurempien keskusten vetäessä yhä enemmän muuttajia syrjäseuduille jäävistä on pidettävä huoli yhteisvastuullisesti. Hän muistuttaa, että laaja-asutus oli osa sodan jälkeistä turvallisuuspolitiikkaa.
– Ei voida ajatella niin, että ensin yhdessä on päätetty Suomen turvallisuudesta ja sitten ihmiset jätettäisiin oman onnensa nojaan ns. taantuville alueille.
– Valtionosuusjärjestelmän tehtävänä ei siis ole tasata yksilöiden välisiä eroja esim. tulotasossa – se on esimerkiksi verotuksen tehtävä – vaan kuntien välisiä eroja niin ihmiset saavat heille peruslain perusteella taatut palvelut asuinpaikasta riippumatta, Reijo Vuorento sanoo.
Lisää aiheesta:
Kuntaliiton Lehtonen: VATT:n selvitys kertoo vain järjestelmän peruslähtökohdan
VATT: Valtionosuusjärjestelmä tukee tehottomuutta
Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento on perustuslain tuntija.
Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2012:
Kuntarakennekirja – oikeusoppineet puhuvat
Professori Eija Mäkinen
Lainaus alkaa
Perustuslain mukaan kunnallinen itsehallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon, joka ilmenee ensi sijassa edustuksellisena demokratiana. Suora demokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen, on myös tärkeää.
Kunnille annettavista tehtävistä on säädettävä lailla, ja kunnilla on verotusoikeus.
Perustuslakivaliokunta on lisäksi vahvistanut ns. rahoitusperiaatteen.
Kun eduskunta säätää lakeja, joista kunnille aiheutuu uusia tehtäviä, valtion tulee huolehtia siitä, että kunnilla on reaaliset mahdollisuudet suoriutua tehtävistään.
Tämä liittyy valtion ensisijaiseen vastuuseen perusoikeuksien toteuttamisesta. Valtio ei vapaudu vastuustaan siirtämällä tehtäviään kunnille.
Taloudellinen tasapaino mahdollistaa laaja-alaisen kunnallisen itsehallinnon muutenkin kuin vain lakisääteisissä palveluissa.
Lainaus loppu
Perustuslain 121 § pitää sisällään sekä kunnat että maakunnat.
Perustuslakivaliokunta on johtanut rahoitusperiaatteen PL 121 §:stä.
Rahoitusperiaate varmistaa osaltaan myös PL 19 §:n toteutumisen sekä kuntien että maakuntien rahoitustarvetta vastaavasti; valtio ei pääse vastuustaan sote-valtionosuuksissa.
Kysykää oikeuskanslerilta ja perustuslakijuristeilta.
SOTE KUNTAYHTYMIEN VEROTUSOIKEUS JA RAHOITUSPERIAATE
Jos Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille tulisi kokeilumielessä verotusoikeus, niin se ei poista perustuslain 121 §:ää eikä 19 §:ää eikä perustuslaista johdettua rahoitusperiaatetta:
Valtio vastaa perustuslain mukaisesti sote-valtionosuuksista:
1) Maakunnallisissa sote-kuntayhtymissä: Kainuun sote, Etelä-Karjalan sote, etc.
– kuntayhtymän perussopimuksessa turvataan nykyisten kuntien lähipalvelut
– jäsenkuntien maksuosuudet plus rahoitusperiaateen mukaiset valtionosuudet
– jäsenkuntien maksuosuudet lasketaan 3-5 edellisen vuoden toteutuneiden talouslukujen perusteella, jolloin ne sisältävät mm. kunnan sairastavuuden
– valtio vastaa rahoitusvastaavuusperiaatteen mukaisesti sote-valtionosuuksista kunnan rahoitustarvetta vastaavasti – sairastavuus etc.:
Mitä suurempi sairastavuus sitä suurempi valtionosuus.
2) Verotusoikeudellinen sosiaali- ja terveyspiiri: Kainuun sote, Etelä-Karjalan sote, etc.
– valtionosuudet > järjestämispäätökset > budjetti > sote-kuntaveroprosentti
Huomaa järjestys: valtionosuudet on tiedettävä sote-valtuustossa ja hallinnossa ennen järjestämispäätöksiä, budjetointia ja ennen maakunnan sote-kuntaveroprosenti asettamista.
– valtio vastaa rahoitusvastaavuusperiaatteen mukaisesti sote-valtionosuuksista maakunnan kuntien sote-palvelujen rahoitustarvetta vastaavasti – sairastavuus etc.
– nykyisille kunnille turvataan lähipalvelut
HUOMAA:
Verotusoikeudellinen sosiaali- ja terveyspiiri ei ole kokoomuksen suurkunta – maakunnan laajuinen muka ”kunta”, jossa palvelut keskitetään maakuntien suuriin kaupunkeihin.
Kokoomus ja sdp ovat suurkunta- ja sote-politiikallaan hävinneet vaalit voittaneen keskustan puoluevaltuuston kotikunnat ja sote-maakunnat -politiikalle.
Kansa on protokollassa ykkönen
Pulinat pois
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n raportti 13.5.2015:
EVA Analyysi: Näin sote saadaan toimimaan – 16 perustelua uudelle piirikuntamallille
Raportissa on väittämä:
”Se [piirikuntavero] olisi myös perustuslain näkökulmasta ongelmaton, sillä se korvaisi sekä kuntien rahoituksen että valtionosuudet terveydenhuoltoon, kertoo analyysi.”
”Piirikuntavero” eli maakunnallisten sosiaali- ja terveyspiirien, kuten Kainuun soten ja Etelä-Karjalan soten mahdollinen verotusoikeus tai maakunnan verotusoikeus ei poista valtion vastuuta perustuslain 19 §:stä ja 121 §:stä eikä perustuslakivaliokunnan perustuslain 121 §:stä johtamasta rahoitusperiaatteesta.
Perustuslain 121 § pitää sisällään sekä Suomen nykyiset kunnat että nykyiset maakunnat.
Johtaako EVA harhaan tulevaa pääministeriä, valtiovarainministeriä, kuntaministeriä ja sosiaali- ja terveysministeriä sekä Kuntaliittoa ja Suomen kuntia?
Kysykää oikeuskanslerilta ja Suomen perustuslakijuridiikan eturivin asiantuntijoilta.
EVA:n esittämä perustuslain vastainen valtionosuuksien sumplimointi maakuntaveroon, vastaa maaliskuussa 2014 neljän suurimman puolueen puheenjohtajien viiden sote-kuntayhtymän malliin sopimaa kuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuuksiin sumplimoimaa sairastavuudella ja ikärakenteella painotettua kapitaatiomaksua.
Keskustan puheenjohtajaa Juha Sipilää pidetiin julkisuudessa keskeisenä, aloitteellisena henkilönä asiassa.
Muut puoluejohtajat olivat perussuomalaisten Timo Soini, kokoomuksen Jyrki Katainen, sosiaalidemokraattien Jutta Urpilainen.
Perussuomalaiset olivat jopa valmiit muuttamaan perustuslakia ja sosiaalidemokraatit pyrkivät vähättelemään perustuslain 121 §:n kuolleeksi kirjaimeksi korostamalla vain perustuslain 19 §:ää. Tosiasiallisesti kyse oli PL 19 ja yhdenvertaisuus suomalaisten kesken eri sote-alueilla ei olisi toteutunut.
Yhdenvertaisuus suomalaisten kesken toteutuu vain noudattamalla yhtä aikaa sekä PL 19 §:ää että 121 §:ää.
Kokoomus-sdp-johtoinen hallitus sekä opposition keskusta ja perussuomalaiset puhuivat täysin ammattitaidottomasti ”valtionosuusuudistuksesta”, mistä ei todellakaan ollut kyse!
Kunnat laitettiin keskinäiseen tasaamiseen valtionosuuskriteeristöllä sote-alueitten sisällä, vaikka valtion kuuluu jakaa kunnille valtionosuudet kriteerien mukaisesti koko Suomen sisällä.
Toistavatko Sipilä, Soini ja Stubb samaa virhettä, nähdään pian.
Perustuslaki 121 §
Kuntaliitto on keskeisessä asemassa katsomassa, ettei kuntia pakoteta ”vapaaehtoisiin” kuntaliitoksiin perustuslain vastaisilla puoluejohtajien salaisilla sopimuksilla tehdyillä lakiesityksillä.
Sekä Sipilän, Soinin, Kataisen ja Urpilaisen että EVA:n soten rahoitusmallissa sote-alueen sisään jäävien kuntien asukkaiten kesken edellytetään tasausmaksuja, mikä on räikeässä ristiriidassa perustuslain 121 §:n kanssa sekä perustuslakivaliokunnan perustuslaista johtaman rahoitusperiaatteen kanssa.
Sipilän, Soinin, Kataisen ja Urpilaisen sote kaatui perustuslakivaliokunnassa.