Reinfeldt: Suomi voisi tehostaa työntekoon kannustamista
Fredrik Reinfeldt. (Kuva: Jari Seppälä)
Suomen tulisi panostaa työssäkäyntiin kannustamiseen myös myöhemmällä iällä, arvioi Ruotsin entinen pääministeri Fredrik Reinfeldt Kunta.tv:n haastattelussa.
Kuntien talous- ja rahoitusfoorumissa vieraillut Reinfeldt pitää yhtenä Ruotsin talouden vahvuutena Suomeen verrattuna sitä, että Ruotsissa on kannustettu eri tavoin ihmisiä työskentelemään enemmän.
– Ennen kaikkea olemme rohkaisseet monia jatkamaan työelämässä pidempään. Ruotsissa yli 65-vuotiaiden työssäkäyvien määrä on kasvanut huomattavasti, Reinfeldt sanoo.
Koulutettuja perheenäitejä
rohkaistaan takaisin töihin
Suomessa kuntatalous kärsii suuresti työttömyydestä, joka on lisääntynyt tällä vuosikymmenellä rajusti. Erityinen ongelma on työttömyysjaksojen pitkittyminen.
Ruotsissa työllisyysaste on merkittävästi korkeampi.
– Olemme tarjonneet aktiivisesti kannustimia luodaksemme työlle selkeitä vetotekijöitä, jotta nuorten mielestä kannattaa tehdä työtä ja päästä aiemmin kiinni työelämään, Reinfeldt kertoo.
Lisäksi Ruotsissa kannustetaan ruuhkavuosia eläviä perheitä, varsinkin hyvin koulutettuja naisia, siihen, etteivät he olisi liian kauan pois työmarkkinoilta, vaan jatkaisivat työntekoa, mieluiten kokoaikaisesti.
– Erityisesti vanhempia ihmisiä rohkaistaan pysymään töissä verohelpotuksilla, ja monet jäävätkin työelämään vielä muutamaksi vuodeksi. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena Ruotsissa on tehty monia, monia työtunteja lisää, ja pohjimmiltaan tällä rahoitetaan kuntiemme ja maamme hyvinvointia.
Ratkaisu löytyy työn uudistamisesta
Ruotsin alhaisen korkotason Reinfeldt näkee vahvistaneen taloutta vain marginaalisesti.
– Mutta kysymys kuuluu, miten meidän tulee asia nähdä. Se mikä lyhyellä aikavälillä on myönteistä, kun valuutta tuo kilpailukykyä, ei pitkällä tähtäimellä ole niin hyvä, koska todellisuudessa ei olla tehty mitään asioiden parantamiseksi, on vain heikennetty omaa ostovoimaa.
– Emme halua nojautua siihen, että käyttäisimme markkinoilla hinnoiteltua kruunua kilpailukyvyn vahvistamiskeinona. Rahapolitiikassa ollaan sekä euroalueella että Ruotsissa jo pitkään vahvasti keskitytty elvyttämään taloutta. Uskon, että ratkaisut löytyvät pikemminkin työn uudistamisesta ja työntekoon kannustamisesta.
Ruotsissa on 290 kuntaa ja 20 maakäräjää. Näkemykset siitä, ovatko luvut kohdallaan, vaihtelevat. Monet asiantuntijat kannattavat suuria kuntia. Kuntien lukumäärää vähennettiin reippaasti 1960- ja 1970-luvuilla.
– Mielestäni se oli viisas ratkaisu, Reinfeldt sanoo.
Katso Fredik Reinfeldtin haastattelu:
