Arkistokuva: Seppo Haavisto
Ruokolahti haluaa panostaa kuntalaisen huomioimiseen ja talous- ja velkaongelmien syvenemisen ehkäisyyn.

Ruokolahden kunta aloittaa kuntalaisten opastamisen velkaongelmista selviytymisessä ja talousongelmien ehkäisemiseksi.

Kunta alkaa jakaa Takuusäätiön talous- ja velka-asioihin liittyvää materiaalia toimipisteissään, lähettää laskujen maksumuistutusten ohessa tietoa saatavilla olevista palveluista talousongelmaisille ja tarjoaa mahdollisuuden käyttää tietokonetta kunnan tiloissa ja opastusta palveluiden käyttöön.

Lisäksi kunnan työllisyyskoordinaattorin toimenkuvaa on muutettu siten, että tämä antaa ensiasteen velkaneuvontaa kunnan työttömille.

– Tämä on johtanut yhteydenottoihin viralliseen velkaneuvontaan ja muihin tahoihin kevään ja kesän aikana, jo ennen kuin toiminta oli edes virallisesti alkanut, Ruokolahden kunnanjohtaja Tuomo Sallinen kertoo.

Kansalaisten talous- ja velkaneuvonta siirtyi vuoden alussa keskitettyihin yksiköihin valtion oikeusaputoimistoihin. Maaseutumaisissa kunnissa, kuten Ruokolahdella, tämä merkitsee käytännössä, että talousongelmaisen voi olla haasteellista päästä palvelun luokse.

Velkaneuvoja käy naapurikunnassa Imatralla 1–2 kertaa kuussa. Lähimpiin toimipisteisiin Imatralla ja Lappeenrannassa on kuukausien jono.

Kunta haluaa nyt pohjustaa mahdollisimman helpoksi velkaneuvojan kanssa asioimisen. Kunnan toimistossa saa skannata ja kopioida asiakirjoja tai käytää Skypeä etäasiointiin.

– Meidän on kuntana autettava ensiasteen toimenpiteissä, jotta saataisiin aika varma tapaus järjestelyjen piiriin, Sallinen kertoo.

”Koskettaa valtavaa määrää suomalaisia”

Sallinen muistuttaa, että asia koskettaa valtavaa määrää ihmisiä.

Maaliskuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että 519 000 suomalaista joutui ulosottoon vuonna 2018, ja yksityishenkilöiden ulosottojen lisääntyminen johtuu mm. kulutusluottojen ja pikavippien yleistymistä.

Sallinen aikoi pohtia velkaneuvonnan haasteita, kun hän varatuomariksi valmistuessaan auskultoi käräjäoikeudessa viime vuonna ja näki läheltä velkaongelmien runsaan taakan.

Hän kertoo käsitelleensä satoja pikavippitapauksia sekä kymmeniä velkajärjestelyjä.

– Yleisellä tasolla voin todeta, että velkaongelmat kasaantuvat muutenkin heikossa asemassa oleville, eivätkä tällaiset ihmiset kykene hakemaan itsenäisesti apua ilman yhteiskunnan tukea ja kontrollia – virallinen versio digitaalisten palvelujen kehittämisestä koskee hyvin pientä joukkoa velkajärjestelyihin hakeutuneista eikä digitaalisia palvelujakaan ole tarpeeksi.

Pikavipit saaneet asiat solmuun

Talous- ja velkaneuvoja Merja Korhonen Lappeenrannan oikeusaputoimistosta tuntee ongelman.

–  Pikavippipalveluilla on velkaneuvonnan tuntuman mukaan saatu kansalaisten raha-asiat pahasti solmuun. Vippien aggressiivinen markkinointi ja löysä saaminen on aiheuttanut suuria vaikeuksia tuhansille ihmisille, Korhonen kertoo.

Korhosen mukaan vaikeudet kasaantuvat usein heikkotuloisille, mutta myös hyvätuloiset ovat sotkeutuneet vippien maailmaan.

– Rahaa vipataan mm. elämisen tarpeisiin, pelaamiseen ja muuhun huvikäyttöön tai läheisten auttamiseen. Velkaa maksetaan velalla ja kierre on valmis. Korkeat korot ja kulut lisäävät velkamäärää kohtuuttomaksi. Kokemus on, että vippien määrä euroissa on kasvanut todella paljon viime vuosina.

Velkaongelmia on esiintynyt esimerkiksi työttömillä, myös Ruokolahdella, jossa on alettu kartoittaa velkaongelmaisten kuntalaisten tilanteita perusteellisemmin.

– On katsottu luottotietoja, tehty selvityksiä ja saatu ohjattua joko velkaneuvontaan tai Takuusäätiön toimintojen piiriin.

Vaikka yhteistyö julkistetaan nyt, toiminta on siis ollut jo käynnissä jonkin aikaa – ja kokemukset ovat rohkaisevia, Sallinen sanoo.

”Nerokas idea”

Velkaongelmaisella voi olla myös muita ongelmia tai toimintakyvyn rajoitteita. Kotiin postissa voi tulla lasku tai maksumuistutus – ei muuta. Tätä ajattelua Sallinen haluaa muuttaa. Hänen mielestään kunnan vastuulla on maksun perimisen ohella myös vastuu kuntalaisen maksumahdollisuuksien tukemisesta, neuvonnasta vaikeuksien keskellä.

– Näkemykseni mukaan kunnan ei kannata lähteä tekemään varsinaista talous- ja velkaneuvontaa, vaan kunnan tärkeimpänä tehtävänä on ihmisten ohjaaminen oikeiden toimijoiden avun ja palveluiden piiriin sekä ihmisten herättely miettimään omaa talouttaan koskevia kysymyksiä.

– Myös konkreettinen tuki, kuten ohjeistus, keskustelu, papereiden läpikäynti, yhteydenotossa auttaminen sekä ilmaisen tulostus- ja kopiointimahdollisuuden tarjoaminen ovat asioita, joissa kunta voi auttaa velka- ja talousongelmista kärsiviä kuntalaisia.

Käytännössä kyse on kuntalaisen kokonaisvaltaisesta huomioimisesta. Sallisen kollega pohjoisemmasta Itä-Suomesta, Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen pitää ideaa yksinkertaisuudessaan nerokkaana.

– Kuntalaista ei ajatella vain maksajan roolissa, vaan julkinen valta ottaa vastuuta, miten hän pärjää.

Tiedon jakaminen saatavilla olevista palveluista on tärkeää, sillä kunnassa eivät välttämättä edes päätöksentekijät tiedä, mitä palveluja esimerkiksi juuri taloushuolien painamalle kuntalaiselle on tarjolla.

Jos kunta lähettää laskun perintälapun ohella tietopaketin siitä, mitä voisi tehdä taloutensa parantamiseksi, kyseessä on erinomainen innovaatio, Hirvonen kuvailee.

– Se voisi pysäyttää monen ihmisen kohdalta alkavana kierteen, että paniikissa tehdään ratkaisuja otetaan pikavippejä tai lainataan kaverilta – sen sijaan saakin talousneuvontaa, että voisi tehdä järkeviä asioita oman elämänsä kuntoon laittamiseksi.

– Se on se iso juttu, että  katkaistaan se ihmisen tilanteen paheneminen.

Hirvosen mukaan Juuka alkaa selvittää mahdollisuuksia vastaavan kaltaisen mallin käyttöön otosta kunnassa. Perusmalli kopioidaan Juukaan Ruokolahden kunnan verkkosivuilta.

Juha A. Pantzar, Markus Hirvonen, Ruokolahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Paananen, kesk., ja Tuomo Sallinen uuden toimintamallin julkistamistilaisuudessa keskiviikkona. (Kuva: Ruokolahden kunta)

Varhainen puuttuminen tärkeää

Talous- ja velkaongelmaisia ihmisten määrän kasvu huolettaa Takuusäätiössä jatkuvasti, kertoo säätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.

– Heidän tavoittamisensa on yhä hankalampaa. Kun palveluita laitetaan uusiksi, saattaa käydä niin, että palvelut karkaavat kauemmas sieltä, missä ihmiset ovat. Tarvitaan uusia tapoja tavoittaa ihmisiä, jotka ovat haastavassa taloudellisessa tilanteessa, ja matalampia kynnyksiä hakeutua palvelujen pariin, Pantzar sanoo.

Hän kehuu Ruokolahden näkemystä kunnan roolista vastuullisena toimijana.

– Se on erittäin kaukokatseista ja suorastaan uraauurtavaa.

– Harvemmin kunnat ovat lähteneet tällä tavalla oma-aloitteisesti yhteisvastuun toteuttamista tekemään. Usein kunnat ovat toimineet sillä periaatteella, että tehdään se, mikä on säädeltyä ja pakollista.

Hän muistuttaa, että kunnan kannattaa panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten talousongelmaisten neuvontaan ehkäisemällä ongelmien paheneminen.

Myös Takuusäätiö toivoo, että sen palvelut löydettäisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siksi Ruokolahden mallin kaltainen toimintapa on tärkeä.

– Suurella osalla meidän velkajärjestelyasiakkaista on tällä hetkellä tilanne, että tilanne on päässyt niin pahaksi, että meidänkään keinomme eivät riitä auttamiseen.

– Jos meidän haaviin kyetään saamaan asiakkaita varhaisemmassa vaiheessa, auttaminen on paljon helpompaa.

Pantzar muistuttaa, että tarkkaa tietoa talous- ja velkaongelmaisten määrästä ei ole. Ennusteita voidaan kuitenkin tehdä.

Esimerkiksi siltä pohjalta, että Suomessa on vajaat 400 000 ihmistä, joilla on maksuhäiriömerkintä ja että talous- ja velkaneuvonnan asiakaskäyntejä, kun neuvonta vielä oli kunnissa, oli runsaat 20 000 vuodessa.

– 400 000:n ja 20 000:n välillä on aika iso ero. Viimeiseen 20 vuoteen ongelmat eivät ole osoittaneet vähenemisen merkkejä. Voidaan olettaa, että tulevaisuudessa palvelua tarvitaan vielä paljon enemmän, kun ihmiset rupeavat hoksaamaan, että eihän tässä selviä itsekseen.

Talousosaamista lisättävä

Tuomo Sallinen toivoo, että uusilla toimenpiteillä saadaan kuntalaiset kiinnostumaan talous- ja velka-asioista ja hakeutumaan oikeuden palveluiden piiriin sopivalle taholle.

Talous- ja velkaneuvoja Merja Korhosen mielestä talousosaamisen lisääminen on yksi keskeisimpiä asioita kansalaisen taloudessa ja raha-asioiden hallinnassa.

– Kiinnostus hoitaa päivittäiset asiat lisääntyy, kiinnostus työllistyä ja saada velat hoidettua lisääntyy. Velka-asioita hävetään ja piilotellaan turhan kauan. Jokaisella on joskus rahapussi typötyhjä, tai ylimääräinen meno tekee talouteen heikkoja hetkiä. Maksuja voi sopia ja velkoja järjestellä esim. velkajärjestelylain mukaan.

Sallinen toivoo, että Suomen kunnat kävisivät läpi alueensa talous- ja velkaneuvonnan tilanteen ja miettisivät yhteistyön mahdollisuuksia

Ruokolahden uudessa mallissa yhteistyötä kunnan kanssa tekevät Takuusäätiön lisäksi mm. seurakunta ja Eksoten aikuissosiaalityö.

– Kun valmiita toimijoita tässä maassa jo on, toivoisin että ei aina lähdettäisi keksimään pyörää uudestaan vaan paremmalla viranomaisten ja eri tahojen yhteistyöllä saataisiin hommat toimimaan.

– Suurimpana toiveena on, että ihmiset saisivat apua talous- ja velkaongelmiinsa kunnan ja myöhemmin sen yhteistyötahojen kautta. Jokainen velkajärjestely tai sosiaalinen luotto on todella tärkeä kunnalle ja alueelle, Sallinen kuvaa tavoitteita.

Juttua muokattu klo 16.15: Muutettu kohtaa velkaongelmien esiintymisestä Ruokolahdella.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*