Seinäjoen seutukunta taas EK:n kuntarankingin kärjessä
Seinäjoen seutukunta saavutti toistamiseen kärkipaikan EK:n Kuntarankingissa, jossa vertailtiin 25 suomalaisen seutukunnan vetovoimaa yritysten sijaintipaikkoina.
Seuraaviksi rankingissa sijoittuivat Hämeenlinnan ja Vaasan seutukunnat. Kuntakohtaisessa vertailussa kolmen kärki oli Kaarina, Lieto ja Nurmijärvi.
EK:n Kuntaranking -tutkimuksessa hyödynnettiin aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä.
Kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa 2 043 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on kaikkiaan hieman alle 90 000.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Seutukunnan sijoittumiseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu ja huomioiminen riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta; yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa; lupaprosessien nopeus ja sujuvuus sekä yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon.
Parhaimmillaan hyvä yritysilmasto aikaansaa kunnassa positiivisen kierteen, sanoo Kuntaranking-tutkimuksesta vastannut EK:n asiantuntija Jari Huovinen.
– Kun yritykset pitävät aluetta vetovoimaisena, myös yrittäjyysaktiivisuus tai yritystiheys kehittyy usein positiiviseen suuntaan. Tämä puolestaan näkyy tulevina vuosina veroeurojen myötä kuntataloudessa ja kuntalaisten hyvinvoinnissa.
Raporttia lukiessa kannattaakin Huovisen mukaan kiinnittää huomiota erityisesti yrityskyselyn tuloksiin: yritysjohtajien antamat risut tai ruusut indikoivat usein pitkällä tähtäimellä samansuuntaista muutosta myös kuntatalouden tilastomuuttujissa.
Positiiviseen kierteeseen eivät kaikki kunnat päässeet. Kuntien saamat keskimääräiset pisteet notkahtivat lievästi alaspäin verrattuna vuonna 2012 tehtyyn edelliseen tutkimukseen.
– Kunnissa vannotaan elinvoimaisten yritysten ja niiden työpaikkojen nimiin, mutta tämä ei näy riittävästi käytännön päätöksissä tai kunnan prosesseissa, Huovinen sanoo.
Tuloksia tasapainottaa Huovisen mukaan se, että vain harvat seudut menestyivät sekä yrityskyselyssä että kuntatalouden tilastoissa. Yksikään mukana olevista alueista ei ollut paras tai heikoin kaikilla tutkimuksen osa-alueilla.
LIsämateraalia:
Diasarja (sisältää alueelliset tulokset)
