Satojen miljoonien eurojen suuruisest listärahoitusvevloitteet eri sektoreilla voivat vielä kasvattaa maakuntien sopeutustaervetta nyt esitetystä arviosta.

Maakunnat joutuvat etsimään keinoja talouden pitämiseksi kasassa. Kuntien sote-ulkoistuksista voi tulla kallis lasku asukkaille, sanoo Eero Laesterä.

Sote-kustannusten huono ennakoitavuus sekä ikääntymisen vaikutukset kustannusten kasvuun siirtyvät 1.1.2019 kunnilta uusien maakuntien haasteiksi. Maakuntien yhteenlaskettu sopeuttamistarve vuoteen 2030 mennessä on 2,8 miljardia euroa, käy ilmi HTT Eero Laesterän ja KTM Tuomas Hanhelan maakunnan liitoille tekemien laskelmien mukaan. 

Arvio tukee valtioneuvoston sote-ja- maakuntauudistukselle asetettua tavoitetta hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla.

Maakunnittain menojen kasvun hidastumis- tai tulon lisäystarve vuoteen 2030 on seuraava:

Sopeutustarve asukasta kohti laskettuna vaihtelee maakunnittain Pohjois-Karjalan 295 eurosta Varsinais-Suomen 715 euroon. Suhteutettuna maakunnan asukkaiden verotettavaan tuloon veroprosentti vaihtelisi vuonna 2030 kuvitteellisena Päijät-Hämeen 1,84 veroprosenttiyksiköstä Lapin 4,5 veroprosenttiyksikköön.

Eero Laesterän mukaan maakuntien sopeuttamistarve on todellisuudessa tätäkin suurempi. On arvioitu, että maakuntien rahoitettavaksi tulee lisäksi esimerkiksi ns. VARHE-maksuja 300 miljoonaa euroa, palkkaharmonisaatiokuluja 300 miljoonaa euroa, tietohallinnon kuluja 300 miljoonaa euroa, yhtiöittämisiä ja niiden pääomakuluja 250 miljoonaa euroa.

– Kokonaisuutta ei ole otettu lisäävänä tekijänä huomioon laskennassa, koska siitä ei vielä ole olemassa tarkkaa arviota, Laesterä sanoo tiedotteessa.

Sote-ulkoistuksista kallis lasku kuntalaisille

– Sopeutumistavoite on mahdollista saavuttaa, mutta maakuntien on toimittava heti alussa oikealla ja sopeutuvalla kasvu-uralla, sanoo Laesterä.

Käytännössä maakunnat joutuvat etsimään keinoja taloutensa tasapainottamiseksi. Näiksi on esitelty esimerkiksi tehokkaampien palveluprosessien kehittämistä, valinnanvapausmallin käyttöönottoa, palveluiden digitalisointia ja harvoin tarvittavien palveluiden keskittämistä.

Uudistuksen myötä kuntien yksityisten sote-palvelutuottajien kanssa tekemät sopimukset siirtyvät uuteen maakuntaan. Selvityksen tekijät muistuttavat, että jos pitkäkestoiset sopimukset estävät maakunnan tehostamistoimenpiteet eikä talous tasapainotu, lisäkustannukset maksaa – maakuntien verotusoikeuden puuttuessa – valtio.

– Tosiasiassa valtionkin rahoitus kerätään verotuloina maakuntien ja kuntien asukkailta. Näin ollen sopimusten vuoksi kyseisten kuntien asukkaat joutuvat maksamaan palveluistaan enemmän kuin siinä tilanteessa, että maakunta saisi järjestää palvelut koko maakunnan kannalta tehokkaimmalla tavalla. Maakunta voi myös joutua perimään aiempaa suurempia asiakas- ja käyttömaksuja, arvioi Laesterä.

Valtionosuuden raju vähenemä
uhkaa kuntataloutta 2018

Yli puolet kuntien menojen kasvusta johtuu sote-kustannuksista. Selvittäjät toteavat, että soten siirryttyä uudistuksessa perustettaville maakunnille kuntatalous on helpommin ennakoitavaa.

Selvitystä tehtäessä kunnat ovat pelänneet, että niiden varoihin puututaan entiseen tapaan, jos maakunnat eivät saavuta taloudellista tasapainoa. Tämä on mahdollista, jos veroastetta ei tavoitteen mukaan nosteta mutta myös siksi, jos maakunnat eivät kuntien toimenpiteiden vuoksi pysty sopeutumaan.

Selvittäjät muistuttavat, että kuntatalouden mahdollinen rapauttaja voi tulla vastaan jo ennen uudistuksen toteutumista.

Kuntaliitto on ennakkolaskelmissaan arvioinut kuntakohtaisia valtionosuuden muutoksia: tällä kertaa useissa kunnissa laskuja vuodesta 2017 vuoteen 2018. Heti realisoituvat muutokset ovat useissa kunnissa huomattavasti suurempia kuin mitä uudistuksen jaksotettu rahoitusmuutos on vuoteen 2024.

Sevittäjät muistuttavat, että valtionosuusalenema tarkoittaa joissakin kunnissa jopa kolmen veroprosenttiyksikön painetta veroprosenttiin vuonna 2018. Alenema perustuu aiempiin sopimuksiin kuntien ja valtion välillä. Jos kunnat pystyvät käyttämään hyödyksi kiky-sopimuksen menoja hillitsevää osaa, nettotappio vähenee. 

Selvityksen taustaa

Perlacon Oy:n tekemä selvitys on tehty maakunnan liitoille liittyen sote- ja maakuntauudistuksen talousvaikutuksiin kunnissa ja uusissa maakunnissa.

Summaan on päästy laskemalla maakunnittain sote- ja palo-pelastustoimen sekä non-sote kustannusten kasvu vuoteen 2030 ja vähentämällä tästä yleiskatteellisen rahoituksen muutos vuoteen 2030 tultaessa.

– Vaikka maakuntien tulot kasvavat, kasvavat myös menot, ja jotta suunniteltu rahoitus riittäisi pitämään maakuntien tuloksen tasapainossa, on menojen kasvua pystyttävä hidastamaan, selvitttäjät muistuttavat.

Sopeutustarve tarkoittaa käytännössä sitä määrää, jolla menojen kasvua olisi hidastettava tai vastaavasti sitä, kuinka maakuntien tuloja olisi kasvatettava, jotta menot voitaisiin rahoittaa. Tämä sopeutustarve on laskettu maakunnittain sekä euroina, euroina maakunnan asukasta kohden ja veroprosenttiyksiköiksi muutettuna. Laskettu veroprosentti tarkoittaa sitä, kuinka paljon maakunnan olisi kerättävä kunnan tuloveron tapaan veroja vuonna 2030, jos menojen kasvu ei sopeutuisi varattuun rahoitukseen.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*