Sijoittajat lähtivät mukaan – tavoitteena 2 500 maahanmuuttajaa töihin kolmessa vuodessa
Sopimuksen mittavasta SIB-kokeilusta allekirjoittivat Euroopan investointirahaston pääsihteeri Maria Leander ja hankehallinnoitsija Epiqus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Nykänen. (Kuva: VNK / Lauri Heikkinen)
Euroopan investointirahasto sijoittaa 10 miljoonaa euroa kokeiluun, jonka tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa Suomessa kolmen vuoden aikana sekä auttaa työnantajia saamaan tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama kokeilu tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä yksityisellä pääomalla. Siinä hyödynnetään vaikuttavuusinvestoimisen SIB-mallia (Social Impact Bond).
– SIB-mallissa uutta on se, että sijoittajat rahoittavat toiminnan ja kantavat taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain todennetuista tuloksista – eli kun maahanmuuttaja työllistyy, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.
Mukaan on lähtenyt myös kotimaisia sijoittajia. Kotouttamisen SIB-rahastolle – tuttavallisemmin Koto-SIB – on kerätty kaikkiaan 13,5 miljoonan euron rahoitus. Kyseessä on Euroopan suurin SIB-rahasto sijoitetun pääoman määrässä.
SIB-mallia verrataan TE-toimiston malliin
Kokeilun tavoitteena on työllistää maahanmuuttajia 4-6 kuukaudessa siitä kun he ovat työlupakelpoisia. Käytännön kokeilu toimii siten, että hanketta hallinnoiva rahastonhoitoyhtiö Epiqus etsii palveluntuottajat ja mukana olevat työnantajat antavat työpaikan ja kouluttaja opettaa tarvittavan ammattitaidon.
Kokeilun tehokkuutta verrataan työhön jota TE-toimistojen verrokkiryhmän kanssa tehtävään työhön.
– Katsotaan kaksi ryhmää, paljonko tulee verokertymää siitä että he työllistyvät ja kuinka paljon tulee säästöä työmarkkinatulossa, Gustafsson kertoo.
– Jos tämä [Koto-SIB] on tehokkaampi malli, tämän ja TE-toimiston mallin välisestä marginaalista maksetaan tuotto sijoittajille.
– Sijoittajat vaativat normaalin tuottolaskelman, ja sen takia tämä ei ole hallinnollinen harjoitus vaan tässä on käytetty paljon aikaa oikean, mitattavan mallin luomiseen.
Kyseessä on Gustafssonin mukaan puhdas sijoittariski. Valtiolla ei taloudellista riskiä ole, mutta valtio voi saavuttaa säästöjä.
– Ilman SIBiä 13,5 miljoonaa olisi pitänyt kaivaa veronmaksajien taskusta, Gustafsson sanoi.
Vaikka hankeen yksi tarkoitus on luoda elinvoimaa myös kuntiin, kunnat eivät ole hankkeessa millään tavalla mukana.
– Elinvoimaa tulee maahanmuuttajien työllistämisestä.
Ammattikielen opetukseen nopeasti
Käytännön tasolla merkittävää Jari Gustafssonin mukaan on, että heti koulutuksen alkuvaiheessa aloitetaan työssä tarvittavan ammattisanaston opettelu muun suomen kielen opetuksen ohessa.
Ensimmäinen työllistyminen on usein merkittävä askel urapolulla ja verkostojen rakentamisessa. Etenkin maahanmuuttajilla työttömyys on pitkään ollut kantaväestöä suurempaa.
– Varsinkin pakolaistaustaisen maahanmuuttajan koulutuspolku on usein kestänyt useamman vuoden ennen työmarkkinoilla siirtymistä. Tällä hallituskaudella on käynnissä useita muitakin toimia maahanmuuttajapohjaisen työllistämispolitiikan nopeuttamiseksi, tässä kokonaisuudessa SIB-malli joka tuo aiempaa tehokkaammin yhteen työnantajan ja koulutuksen, on tärkeä palikka.
Tarkoitus on ohjata maahanmuuttajia etenkin niin sanottuihin työvoimakapeikkoihin: teollisuuteen, logistiikkaan, rakennus- ja palvelualoille.
Kokeilua toteutetaan jo Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Koulutuksessa on 250 ihmistä ja töitäkin on jo löytynyt. Mukana työnantajapuolelta on esimerkiksi autoja valmistava Valmet automotive.
– Valmet Automotive rekrytoi parhaillaan suurta määrää uusia työntekijöitä. Tässä tilanteessa on tärkeää löytää motivoituneita ja työhönsä sitoutuvia henkilöitä. Maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä, josta olemme näitä henkilöitä löytäneet ja uskomme löytävämme jatkossa lisää, yhtiön henkilöstöjohtaja Tomi Salo sanoo.
