Juha Sipilä saapui maanantaiaamuna jatkamaan hallitusneuvotteluja. (Kuva: Valtioneuvosto / Sakari Piippo)

Hallitusneuvotteluja vetävä keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoo, että maanantai-iltana saattaa olla tiedossa jonkinlainen raami tulevista säästölinjauksista. Raamissa ei ole mukana rakennemuutospäätöksiä.

– Viikonlopun aikana on jonkun verran edetty talousryhmässä, Sipilä sanoi aamulla muttei kommentoinut raamiin kuuluvia euromiljardeja tarkemmin.

– Säästöpäätökset ovat konkreettisia. Talousohjelma on niin konkreettinen, että sen pohjalta pystytään syksyllä tekemään budjetit.

Sipilän mukaan talousryhmän linjaama jako rakenneuudistusten ja säästöjen välillä on tiedossa keskiviikkona.

– Kyse ei ole siitä, että meillä olisi 10 miljardin säästöt, vaan pyritään tekemään isompi osa uudistamalla kuin säästämällä.

Rakenneuudistusten ja säästöjen suhteeseen vaikuttaa mm. sote-uudistus, jonka valmistelussa on tarkoitus päästä eteenpäin vielä maanantaina.

Tätä varten Sipilä ja hänen kanssaan hallitusta sorvaavat Timo Soini, ps., ja Alexander Stubb, kok., kuulevat maanantaina asiantuntijoita Martti Kekomäkeä ja Mats Brommelsia.

– Konkreettiset leikkaukset kerrotaan toivottavasti ensi viikolla.

Julkinen talous
tarkastelussa yhtenä kokonaisuutena

Perjantaina Sipilä kertoi, että julkista taloutta käsitellään hallitusneuvottelujen talousryhmässä yhtenä kokonaisuutena. Aiemmin tänä vuonna valtiovarainministeriön virkamiehet linjasivat, että valtiontaloudessa pitäisi sopeuttaa toimintaa 4 miljardilla eurolla ja kuntataloudessa 2 miljardilla vuoteen 2019 mennessä.

– Mutta miten tämä 4+2 jakaantuu rakenteellisiin uudistuksiin ja välittömiin säästöihin, tästä jaosta keskustellaan, Sipilä sanoi perjantaina.

Sipilän mukaan esimerkiksi kuntien valtionosuuksista leikkaaminen ei ole säästöä, koska se merkitsee paineen kasvamista kunnissa.

– Osa säästöistä kohdistuu suoraan kuntien budjettiin ja osa valtion. Tätä käsitellään kokonaisuutena. Myös kuntien talous pitää olla lopputuloksessa tasapainossa.

– Voidaan tehtäviä karsia tai normeja höllentää. Keinovalikoima suurin piirtein on selvillä.

– Tehtävien siirtely paikasta toiseen ei hirveän paljon säästä. Suurin potentiaali on kuitenkin normeissa ja toimintatavoissa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Avatar Vapaaehtoinen hoitoketjuintegraatio maakuntiin: nopeasti säästö 1,8-2,6 mrd./vuosi sanoo:

    Kuntalehti:

    ”Rakenneuudistusten ja säästöjen suhteeseen vaikuttaa mm. sote-uudistus, jonka valmistelussa on tarkoitus päästä eteenpäin vielä maanantaina.”

    Sössivätkö Sipilä, Soini ja Stubb vielä toisen kerran vapaaehtoiset maakunnalliset sisiaali- ja terveyspiirit, ja miljardien säästöt Suomen kunnilta?

    NOPEA SOTE – NOPEAT SÄÄSTÖT SUOMEN KUNNILLE: EI LAKIEN ODOTTELUA

    Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, kuntayhtymä-Eksoten perustamistavalla maakuntiin saadaan muutamassa kuukaudessa SOTE-PERUSSOPIMUKSET.

    Google: Eksote perussopimus ja hallintosääntö

    Katso kartasta kuinka sote-etenee parhaiten ilman Sipilää:

    Yle verkossa 5.3.2015:

    Google: Maakunnat eivät jääneet odottamaan eduskuntaa – sote-kuntayhtymiä perustetaan jo täyttä häkää

    KUNNILLA JA SOTE-KUNTAYHTYMILLÄ ON MOTIVAATIO TUOTTAVUUTEEN

    Kunnallisalan kehittämissäätiö 12.1.2015:

    Google: Sote-kustannuksista voidaan säästää 1,8-2,6 miljardia euroa

    Kun koko tuottavuuspotentiaali on saatu Suomen kuntien hyvän motivaation ansiosta käyttöön, niin Suomen kuntatalous säästää joka vuosi 1,8-2,6 miljardia euroa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*