Soininvaara SK:ssa: Suomi nousuun kaupungistumisella
Asuminen vie puolet kaupungin kasvusta aiheuvista kuluista. Kuvassa rakennetaan Helsingin Pasilaa.
Vihreitten helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara ottaa Suomen Kuvalehdessä vahvasti kantaa pääministeri Juha Sipilän, kesk., hajauttamisajatuksiin, joiden mukaan hajauttamisesta voisi tehdä Suomelle vahvuuden. Soininvaaran mukaan kaupungistuminen on valtiontalouden kannalta todella kannattavaa, mutta se tulee kalliiksi. Siksi hän kaipaa valtiota nykyistä enemmän mukaan maksamaan kaupungistumisen kustannuksia.
Soininvaara huomauttaa, että kaupungistuneella Uudellamaalla on jo päästy Sipilän tavoitteena olevaan 72 prosentin työllisyysasteeseen. Hänen mukaansa työllisyysaste on alueella muuta maata korkeampi erityisesti vähän koulutettujen keskuudessa, ja että maahanmuuttajat ovat mukana näissä laskuissa.
Soininvaara kirjoittaa, että vuonna 2014 Uudenmaan kaupunkimaisissa kunnissa asui 26,7 prosenttia Suomen tulonsaajista. He tienasivat 30,7 prosenttia kaikista ansiotuloista ja maksoivat 44,1 prosenttia kaikista valtion tuloveroista.
– Yhden ihmisen muutto kaupunkiin maksaa investointeina noin 200 000 euroa, mistä asuntojen osuus on selvästi yli puolet, hän kirjoittaa. Helsingissä on laskettu, että kaupungille muutosta aiheutuu 30 000 euron investointitarve.
Muuttajat maksavat Soininvaaran mukaan puolet aiheutuvista kustannuksista, kun ovat valmiita maksamaan asumisesta kaupungin kalliimman hintatason mukaan.
Muuttajat siis maksavat muuttoliikkeestä, samoin kaupunki, joka joutuu järjestämään uusille asukkaille palvelut. Voittajaksi Soininvaara näkee valtion, jonka verotulot kasvavat kaupungin korkeamman palkkatason takia ja jonka menot pienenevät työttömyyden vähentyessä. Kaupungitkin saavat lisää verotuloja, mutta se hyöty menee Soininvaaran ajattelun mukaan kasvun edellyttämiin investointeihin ja palvelujen lisäämiseen. Siksi kaupungeilla ei ole varaa kasvaa nopeammin.
Valtion infrainsvestoinnit pitäisi hänen mukaansa kohdentaa niin, että ne tukisivat mahdollisimman paljon asuntorakentamista.
– Entä jos viimesijainen taloudellinen vastuu infrainvestoinneista siirrettäisiin kokonaan kunnille? Valtio osallistuisi sen sijaan kustannuksiin laskennallisesti maksaen asukasluvun kasvusta vaikkapa 10 000 euroa uutta asukasta kohden. Tämä kohdistaisi kuntien kaavoituksen selvästi kustannustehokkaammin samalla kun päätöksenteko kaavoituksesta helpottuisi olennaisesti.
Soininvaaran koko kirjoitus on luettavissa myös hänen blogistaan.
