Sote-uudistukseen kaivataan kannustimia
Talousasiantuntijat ovat huolissaan maakuntahallinnon kannustimista. (Kuva: Ville Miettinen)
Maakunta- ja sote-uudistuksen ympärillä käydään keskustelua verotusoikeuden puuttumisesta sekä keinoista, joilla maakuntia kannustetaan tehokkaaseen toimintaan.
Toisaalta verotusoikeus nähdään mahdollisena kynnyskysymyksenä arvioitaessa, täyttävätkö maakunnat perustuslaissa tarkoitetun itsehallinnon kriteerit. Toiseksi nähdään, että verotusoikeus olisi hyvä kannustin maakunnille toimia mahdollisimman tehokkaasti.
Aalto-yliopiston tutkijoiden raportissa kiteytetään, että kun riski kohdistuu järjestelmässä alaspäin, se kannutaa tehokkuteen ja päinvastoin. Jos siis riski maakuntapäättäjien tehottomasta toiminnasta kohdistuu heidän valitsijoihinsa, se kannustaa tehokkuuteen paremmin kuin jos riskin kantaakin valtio.
Kannustimia kaivataan
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen blogissa Mika Kortelainen, Tuukka Saarimaa ja Janne Tukiainen kirjoittavat, että maakuntauudistuksessa sote-palvelujen skaalaedut uhkaavat jäädä toteutumatta.
He näkevät, maakunnilta puuttuu kannustin tehokkaaseen toimintaan, koska ne eivät voi palauttaa säästyneitä rahoja maakunnan asukkaille matalampana verotuksena.
Aalto-yliopiston taloustieteen tutkijat näkevät raportissaan asian paljon laajemmin. Heidän mielestään maakuntapäättäjiä arvioidaan sen mukaan, miten hyvät palvelut he pystyvät maakunnan asukkaille järjestämään.
Aalto-yliopiston tutkijoiden raportti on tehty siitä oletusasetelmasta, että maakunnilla ei ole verotusoikeutta. He näkevät kannustinmahdollisuuksia myös siinä mallissa.
He esittävät kannustavuuden lisäämiseksi, että maakunta saisi ottaa lainaa toteuttaakseen investointeja, joiden avulla palvelut voidaan tuottaa tehokkaammin. Valtio ei kuitenkaan takaisi lainaa, koska valtiontakaus rajoittaisi kannustusvaikutusta.
Aalto-yliopiston raportin mukaan rahoituksen tullessa on myös tärkeää, että maakunnilta ei leikata mahdollista ylijäämää, vaan ne saavat käyttää sen palvelujen parantamiseen.
Lisäkannustimiksi he esittävät vielä, että valtio ei voisi olla takavarmistuksena siltä varalta, että maakunta ei pysty tuottamaan palveluja käytössä olevilla resursseilla. Myös Vattin tutkijat esittävät samaa:
– Säästökannustimet voivat heiketä entisestään pehmeän budjettikurin seurauksena. Pehmeällä budjettikurilla tarkoitetaan tilannetta, jossa valtio viime kädessä pelastaa taloudelliseen ahdinkoon joutuneet maakunnat.
Lakisääteiset tehtävät hoidettava
Mutta entä jos lakisääteiset tehtävät jäävät hoitamatta, kun maakunnalta loppuvat rahat?
Vattin tutkijoiden mukaan valtion olisi siinä tilanteessa vaikea sitoutua tiukkaan budjettikuriin, koska maakuntien lakisääteiset tehtävät on hoidettava myös loppuvuoden ajan.
– Ilmeisenä vaarana on että maakunnat käyttävät liikaa rahaa, koska ne voivat sälyttää osan menoistaan valtion eli muiden maakuntien asukkaiden maksettaviksi, he päättelevät.
Aalto-yliopiston tutkijoitten mallissa ratkaisu voisi olla maakuntien lainanotto.
Jos maakuntien rahoitus järjestettäisiin verotusoikeuden varaan, melko laajasti edellytyksenä on pidetty rinnalla olevaa valtion tasausjärjestelmää samalla tavalla kuin nyinen kuntien valtionosuusjärjestelmä. Myös Vattin tutkijat nostavat sen esiin.
Aiheesta käydyssä twitter-keskustelussa jaetaan laajasti käsitys kannustinongelmasta. kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen nostaa rahoituskeskusteluun maakuntien määräämät asiakasmaksut.
Verotusoikeus esiin arvioitaessa
perustuslainmukaisuutta
Verotusoikeuden puuttumista on arvosteltu perustuslain näkökulmasta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta joutuu ratkaisemaan, voiko maakunta olla perustuslain mukainen itsehallinnollinen yksikkö, jos sillä ei ole verotusoikeutta. Samalla arvioidaan uudistukseen sisältyvän valtion vahvan ohjauksen vaikutusta itsehallintoon.
Vattin tutkijat pitävät verotusoikeuden puuttumista ongelma myös käytännön tasolla.
– Verotusoikeuden puuttuminen on erikoista myös hajautetusta palvelutuotannosta koituvien hyötyjen näkökulmasta. Julkisen palvelutuotannon alueellinen hajauttaminen on järkevää, jos sen avulla julkisen palvelun laatu tai taso voidaan räätälöidä alueellisten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Räätälöinti on kuitenkin kömpelöä tilanteessa, jossa paikallistasolla ei voida päättää palveluiden lisäksi myös verorasituksesta, he kirjoittavat.
Eri arvioissa on todettu, että jos rahoitus tapahtuu hallituksen mallin mukaisesti valtion kautta, ratkaisevan tärkeää ovat kriteerit, joiden mukaan rahoitus määräytyy. Mukaan otettaneen ainakin alueen sairastavuus ja ikärakenne.
