Sote-uudistus iski odotettua kovemmin Jyväskylän talouteen, asukkaat mukaan sopeutuskeinojen pohtimiseen – ”Kaupunkien taloustilanne on huonontunut dramaattisesti”, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio
Kuva: Pixabay
-Vuosi sitten talousarviokehyksestä kesäkuun alussa päätettäessä oletettiin, että vajaat 5 miljoonaa euroa valtionosuudesta leikataan. Syksyllä talousarviosta päätettäessä summa tarkentui vajaaseen 7 miljoonaan. Tällä hetkellä arvio leikkaussummasta on 19,2 miljoonaa, kuvaa Jyväskylän kaupungin valtionosuuksien menetystä vuodelle 2024 talousjohtaja Vesa Voutilainen.
Sote-uudistuksen aiheuttama valtionosuuksien leikkaus iskee ensi vuonna kovaa moniin kaupunkeihin, ja erityisen kovaa juuri Jyväskylään.
Jyväskylässä on ollut tiedossa, että tulevina vuosina taloutta on pakko sopeuttaa. Valtionosuuksien romahtaminen muutti niitäkin suunnitelmia radikaalisti.
Viime syksynä Jyväskylässä talousarviota hyväksyttäessä käsitys oli, että sopeutettava summa olisi 20-25 miljoonaa euroa.
-Nyt se on 40-45 miljoonaa euroa, Vesa Voutilainen sanoo.
Lähes kaikki kaupungit vaikeuksissa
Samankaltaisten, mittasuhteiltaan vaihtelevien, haasteiden kanssa painii moni kunta. Kuntatalous näyttää palaavan ”normaaliin” eli suurten haasteiden eteen viimeistään ensi vuonna.
Monessa kunnassa ollaan pulassa jo nyt. Kuluvan vuodenkin tulos on painumassa oletettua huonommaksi.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio ilmaisi vastikään blogissaan huolensa erityisesti keskisuurten kaupunkien tilanteesta.
-Näyttää, että poikkeuksellisen vahva kuntatalouden näkymä vuodelle 2023 on lässähtämässä kasaan. Myös tulevat vuodet heikkenevät silmissä, Punakallio kirjoitti.
Suurten haasteiden kanssa painivat esimerkiksi Keski-Suomen pienemmät kunnat ja Kymenlaakson kaupungit. Etelä-Savossa Mikkeli valmistelee energiayhtiönsä myymistä. Ilman sitä kauppaa Mikkeli täyttäisi kertyneiden alijäämiensä vuoksi ensi vuonna kriisikunnan kriteerit.
”Nykyinen lainsäädäntö johtaa ahdinkoon”
Päätökset eivät ole helppoja. Maanantaina Kouvolan kaupunginhallitus torppasi kaupunginjohtaja Marita Toikan esityksen kuntaveroprosentin nostamiseksi.
Myös Kouvolassa sote-uudistuksen vaikutukset painavat pahasti taloutta.
Kymenlaakson Kymsote oli yksi kuntayhtymistä, jotka pyrkivät ”etunojassa” muuttaman tulevan sote-alueen toimintaa sote-uudistukseen sopivaksi. Monet tällaiset alueet kokevat nyt tulleensa epäreilusti kohdelluksi uudistuksen kustannustensiirrossa.
Kouvolan kaupungin lausunnossa valtiovarainmionisteriölle asetusluonnokseen valtionosuuksien muuttamisesta kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas muistuttaa, että Kymenlaaksossa vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän vuosien 2021-2022 toimintamenot olivat keskiarvoltaan noin 12 prosenttia kahta edellisvuotta suuremmat, euromääräisesti noin 90 miljoonaa euroa.
-Kuntien katettava alijäämä vuoden 2022 lopussa olikin 88,6 milj. euroa. Suhteutettuna Kouvolan toimintakatteeseen tulevat valtionosuusleikkaukset ovat yli 10 prosenttia, lausunnossa todetaan.
-Kunnille, joiden nykyiset keskeiset tehtävät ovat sivistystoimen palvelut ja kuntien elinvoimaisuudesta huolehtiminen, sote-historia ei voi jäädä pysyvästi määrittämään kunnan tulevaa tulopohjaa. Nykyinen lainsäädäntö johtaa koko Kymenlaakson ahdinkoon, lausunnossa todetaan.
Isoillakaan ei pyyhi erityisen hyvin
Useat isot kaupungit ovat kasvusta huolimatta – ja osin sen vuoksi – talousvaikeuksissa ja sopeuttavat lähivuosina toimintaansa. Toimet tulevat väistämättä näkymään kaupunkilaisten arjessa, vaikka kaupungit haluavatkin pitää palvelutasostaan kiinni.
Oulussa linjattiin maanantaina tulevia kouluverkkopäätöksiä. Kaupungin kouluikäisten määrä laskee väestöennusteen mukaan 4 000:lla tämän vuosikymmenen aikana, ja se merkitsee isoa lovea tuleviin valtionosuuksiin.
-Peruspalveluiden valtionosuuksien arvioidaan laskevan 28,8 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä oppilasmäärän laskusta johtuen. Kaupungin on vastuullisena toimijana reagoitava muutokseen, sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä totesi kaupungin tiedotteessa.
Kaupungeista oikeastaan vain Espoo ja Helsinki ovat VM:n ennusteuralla, joka ennakoi vahvaa tulosta erityisesti vuodelle 2023. Tulosta kohentaa sote-uudistuksesta aiheutuva ”verohäntä” kun osa aiempien vuosien kunnallis- ja yhteisöverotuloista tilittyy vuodelle 2023 vielä vanhojen kunnallisveroprosenttien ja yhteisöverotulojen jako-osuuksien mukaisesti, Minna Punakallio sanoo Kuntalehdelle.
-Ennusteen mukaan tilikauden tulos pitäisi olla yli 2 miljardia. Se tuntuu spektaakkelimaiselta ja olisi koko taloushistorian kirkkain vuosi ja paras tulos. Mutta nyt, kun tulee ennusteita kuntien talousjohtajilta, ne ovat selkeästi jääneet tästä urasta.
Heikentynyt kehitys on Punakallion mukaan dramaattista.
Keskiviikkona ennusteensa julkaisseen Kuntarahoituksen mukaan myös ensi vuosi näyttää kuntataloudessa huomattavasti vaikeammalta kuin valtiovarainministeriö on ennustanut.
Kaupunkilaiset osallistettiin
Jyväskylä on kuitenkin pyrkinyt selättämään kriisin varautumalla ja avoimuudella.
Voutilaisen mukaan Jyväskylän päättäjät ovat tarttuneet vastuullisesti sopeuttamissuunnitelmiin.
-Meillä päättäjät haluavat pitää kiinni siitä, että kaupunki tunnetaan jatkossakin hyvistä peruspalveluista ja halutaan pitää kiinni elinvoimasta ja kasvusta. Sitä taustaa vasten myös investointeja tehdään sopeutuksesta huolimatta.
Tukea on myös hankittu ulkopuolelta. FCG laati mahdollisista talouden tehostamistavoista selvityksen, jota kaupunkilaiset saivat kommentoida.
Ehdotuksia kommentoi peräti 3 600 kaupunkilaista.
Ulkopuolista asiantuntijaa hyödynnetään myös lopullisen sopeutuspaketin koonnissa erityisesti toimenpiteiden vaikutusarvioiden tekemisessä.
Voutilaisen mukaan tilannetta haluttiin avata kaupunkilaisille ja sidosryhmille heti, kun alijäämän mittaluokka alkoi tulla esiin tilinpäätöstietojen valmistuessa.
-Ei varmaan ole jäänyt huomaamatta tietty napakkuus, jota yritetään talouden oikeille urille saamisessa tehdä. Osallisuus ei ainakaan tässä vaiheessa ole vaikuttanut negatiivisesti valmisteluun.
Maanantaina Jyväskylän kaupunginhallitus antoi lautakunnille ja johtokunnille talousarviokehyksen, jonka pohjalta ne valmistelevat talousarvioehdotuksiaan.
-Kolmelle vuodelle on jaksotettu sopeutus, voi olla taloudellisesti luottavaisin mielin, että tämä onnistuu. Oikea-aikaiset riittävät toimet kantavat taloushaasteiden yli, Voutilainen uskoo.
Kirjataanko korjaus hallitusohjelmaan?
Jyväskylän ensi vuonna menettämä valtionosuussumma on tämänhetkisen tiedon mukaan siis 19,2 miljoonaa ja sellaisena suurin absoluuttinen eurosumma koko maassa.
Positiivinen asennekaan ei poista sitä tosiasiaa, että puhutaan merkittävistä summista.
-Kuntien palvelurakenne kutistuu, varhaiskasvatus ja perusopetus on isoimmat menoerät. Käytännössä jos tämänsuuruisia leikkauksia tehdään, myös sieltä [opetus] joudutaan ottamaan. Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta, varsinkin kun hyvinvointialueetkin ovat rahoitusongelmissa, Vesa Voutilainen sanoo.
-Monet kokeneet päättäjätkin, jotka ovat tilannetta pitkään tätä seuranneet, miettivät, mihin se raha tässä välissä katoaa. Se kaupungilta lähtee mutta ei tule hyvinvointialueelle.
Minna Punakallio kuvailee valtionosuuksiin kohdistuvaa mullistusta – joka joissain kunnissa on jopa miinusmerkkinen – valtavaksi.
Tätä kehitystä ei osattu ennakoida Kuntaliitossa eikä valtiovarainministeriössä.
-Huomio keskittyi hyvinvointialueiden rakentamiseen. Sitä, että valtionrahoitus häviää kokonaan, ei tuotu esiin. Sitä ei ehkä nähty, että näin voi käydä, Punakallio sanoo.
Myös Jyväskylässä valtionosuuksien leikkautumisen rajuus on yllättänyt.
– Luulen että se on yllättänyt myös sote-uudistuksen valmistelijat, myös Voutilainen sanoo.
– Meillä sopeutustarve on lähes 10 prosenttia. Se on ennätyksellisen suuri kaupungin historiassa, varsinkin kaupungin nykyinen budjetin koko huomioiden.
Jaa että semmosta.