Suurten kaupunkien suuret sopeutusohjelmat valtuustoissa maanantaina: Lahdessa ja Kuopiossa ehdotetut leikkaukset osuvat kovaa myös sivistyspalveluihin

Lahden kaupunginvaltuusto käsittelee maanantain (20.5.) kokouksessaan kaupunginhallituksen esitystä uudeksi talouden sopeuttamisohjelmaksi. Keväällä parlamentaarisen ohjausryhmän työn pohjalta valmistellun tasapainotusohjelman mukaan Lahden tulisi tasapainottaa 55,7 miljoonan euron rakenteellinen alijäämä vuosina 2024-2027.

Rakenteellinen alijäämä pieneni huhtikuussa noin 10 miljoonalla eurolla, kun valtiovarainministeriö kertoi myöntyvänsä Lahden oikaisuvaatimukseen, joka koski tämän vuoden valtionosuuspäätöstä, ja sen jälkeen tuli kehysriihen päätös kuntien valtionosuuksien korottamisesta.

Lahden kaupunginhallitus päätti esittää kevyempää toimintamenojen alentamista kuin mitä ohjausryhmä ehdotti.

Ohjausryhmän mukaan palvelualueiden toimintamenojen pysyvän alentamisen vaikutus olisi ollut 13,1 miljoonaa euroa, mutta kaupunginhallitus päätyi 11,05 miljoonaan.

Valtuustolle esitetään muun muassa sivistyspalveluista leikkaamista 5,7 miljoonalla eurolla. Leikkauksista 3,12 miljoonaa euroa kohdentuisi konsernihallinnon palvelualueelle ja 2,20 miljoonaa euroa kaupunkiympäristön palvelualueelle.

Kaupunginhallituksen esitys poikkeaa myös verotulojen lisäystavoitteen osalta ohjausryhmän ehdotuksesta. Ohjausryhmä ehdotti 10,9 miljoonan euron tavoitetta kunnallisverotulojen lisäämiselle vuonna 2027. Tämä olisi edellyttänyt kunnallisveroprosentin nostoa 0,5 prosenttiyksiköllä vuodeksi 2027.

Kaupunginhallituksen esitys on 8,72 miljoonan euron verotulolisäys vuonna 2026, joka esittelytekstin mukaan voidaan saavuttaa ”joko kunnallisveron tai kiinteistöverojen korotuksella tai molemmilla”.

Kuopiossa ohjausryhmä erimielinen palveluverkosta

Myös Kuopiossa kaupunginvaltuusto käsittelee maanantaina mittavaa talouden tasapainotusohjelmaa. Esityksen mukaan Kuopio tasapainottaisi vuosina 2024-2027 talouttaan 35 miljoonalla eurolla.

Lahden tavoin Kuopiossakin ohjelmaa on valmistellut ohjausryhmä. Sen viimeisessä kokouksessa käytiin läpi tavoitteet, joihin kaikki valtuustoryhmät voivat sitoutua ja asiat, joista ryhmät ovat eri mieltä. Ohjausryhmä määritteli teema- ja alateematasolla, mille tasolle euromääräiset tavoitteet asetetaan.   

Ohjelman julkistuksen jälkeen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen (kesk.) kommentoi näkymiä X:ssä julkaisemallaan videolla.

-Meillä on yhteinen näkemys yli puoluerajojen tekemisen tarpeesta, ja olemme yhteisesti sitoutuneet tähän tasapainottamistavoitteeseen. Se on tärkeää ja luo pohjaa tulevalle päätöksenteolle. Ohjausryhmä oli kuitenkin erimielinen keinojen kohdentumisesta, erityisesti päiväkoti- ja kouluverkoston osalta, Eskelinen sanoi.

Tasapainotusohjelma esittää varhaiskasvatukseen 1,8 miljoonan euron edestä sopeutustoimia ja perusopetukseen 5,4 miljoonan euron verran.

Kouluverkkoa keskitettäisiin ohjelman mukaan maaseudulla suurimpiin taajamiin ja vahvistetaan maaseutualueiden keskustaajamien elinvoimaa sekä opetuksen laatua. Kaupunkialueella alakouluissa tulisi olla 23 oppilasta vuositasoa kohden. Jos koulujen raja-arvot eivät noudata valtuuston asettamia raja-arvoja, koulut lakkautetaan.

Keskustan kaupunginhallitusryhmä esittääkin valtuustolle toisenlaista tapaa tasapainottaa. Keskustan esityksen mukaan kaupunginhallituksen esityksestä varhaiskasvatuksen sopeutustavoite olisi 1,3 miljoonaa euroa eikä 1,8 miljoonaa. Perusopetuksessa muutosehdotus on vielä reippaampi: keskustaryhmä esittää sopetutustavoitteeksi 2,19 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen esityksessä ehdotus on 5,4 miljoonaa.

Kaupunginjohtaja Lahti: Kaupunki saatava pois kriisin partaalta

Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas totesi maanantaina blogissaan, että ”perusopetusta koskevat verkostoratkaisut koskettaisivat noin 774 oppilasta, joka on n. 7 % Kuopion yli 11 000 perusopetuksen oppilaasta”.

– Jo vuoteen 2028 mennessä oppilasmäärä maaseutualueilla näyttää syntyvyyden perusteella vähenevän alle 600 oppilaaseen.

Palveluverkoston päätösten taustalla on huoli maaseudun tulevaisuudesta, Vähäkangas muistutti.

– Verkostoratkaisulla pyritään säilyttämään palvelut maaseudun suurimmissa keskustaajamissa. Tulevaisuudessa on tärkeä taata näiden asema lähialueen elinvoiman, palvelujen ja asumisen keskuksina. Maaseututaajamien kehittämiseen liittyvä palveluvyöhykkeisiin perustuva linjaus tukee myös kaupunkirakennetta vähentämällä sen liiallista hajautumista. Palveluverkostoa tarkasteltaessa on lisäksi tiivistettävä naapurikuntien kanssa tehtävää yhteistyötä, sillä kuntarajojen ei tarvitse rajoittaa palvelujen järjestämistä.

–Maaseudun asukasmäärä vähenee jatkuvasti. Sen taustalla on yhteiskunnallinen muutos, joka johtaa kaupungistumiseen. Tätä megatrendiä vastaan on vaikea toimia. Asukasmäärä kokonaisuudessaan vähenee maaseudun taajamissa ja haja-asutusalueilla, mutta lasten määrä vähenee vielä tätäkin nopeammin syntyvyyden laskiessa. Pientä väestönkasvua on kaupungin ydintaajaman läheisellä maaseudulla, mutta se ei muuta kokonaistilannetta.

Kaupunginjohtaja Soile Lahti puolestaan toivoi 15.5. julkaistussa blogikirjoituksessaan oikeita mittakaavoja sopeutuskeskusteluun.

–Suurin osa sopeutustoimista eli 14,8 m€ on kohdistumassa palveluiden järjestämiseen, palveluprosesseihin, palvelutasoon ja hallintoon. Toisin kuin helposti esitetään, sopeutuksen kohteena ei siis ole mitenkään erityisesti kouluverkosto vaan laajasti koko kaupungin toiminta, Lahti kirjoitti.

Kaupunginjohtaja myönsi tilanteen olevan vaikea.

–Esitykset ja päätökset ovat olleet ja ovat jatkossakin äärettömän vaikeita. Talous on kuitenkin saatava pois kriisin partaalta – vain sen kautta voidaan jatkossakin pitää Kuopio paikkana, jonne kannattaa tulla töihin ja yrittämään, opiskelemaan ja kouluttautumaan, lomalle tai tapahtumiin, Lahti kirjoitti blogissaan aiemmin toukokuussa.