Toimintaympäristön epävarmuus rassaa yritysjohtajia. Kivihiilestä luovutaan, mutta miten turpeen käy lähitulevaisuudessa?

Suuryritysten johtajien mielestä yhteiskuntavastuu on yksi tärkeimmistä syistä ilmastotoimiin, mutta ilmastotekoja jarruttaa lainsäädännön ennakoimattomuus.

Ilmastotoimia tulee tehdä, mutta toimintaympäristöä on vaikea ennakoida. Suuryritysten johtajien mielipiteet selviävät tuoreesta Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys -kyselystä, johon vastasi lähes 200 suuryritysten johtajaa. Selvitys saa jatkoa, kun kesäkuussa julkaistaan kuntapäättäjien vastaukset samoihin kysymyksiin.

Yrityksissä ilmastotoimia perustellaan yhteiskuntavastuun lisäksi julkisuuskuvan vahvistamisella. Reilu kolmannes johtajista on myös sitä mieltä, että ilmastotoimet voivat parantaa yrityksen kilpailuasetelmaa. Toisaalta joka viides huomautti, että kilpailukyvyn heikkeneminen vähentää halua ilmastotekoihin.

Lainsäädännön ennakoimattomuus on yritysjohtajien useimmin mainitsema ilmastotoimia hidastava tekijä.

Suurimmat tiedonkatveet liittyvät valmisteilla oleviin poliittisiin toimiin.

Kuntaliiton asiantuntija Paulina Jalonen sanoo, että yrityksissä epävarmuutta aiheuttanevat muun muassa ilmastotavoitteet. Keskustelua käydään paljon ilmastotavoitteiden kiristämisestä, ja keskustelun keskiössä on muutostahti.

– Epävarmuutta tulee myös teknologiasta. Murroskauden aikana keskustelu esimerkiksi liikenteen sähköistämisestä on vilkasta. Myös kaasuautojen kohtaloa pohditaan yleisesti, samoin bioenergiaa ja metsien käyttöä.

Epävarmuutta tietävät myös kiellot ja verotus, jotka vaikuttavat siihen, mihin kannattaa investoida.

– Kivihiilikielto tuli jo, mutta esimerkiksi turpeen osalta keskustelua käydään vilkkaasti, Jalonen huomauttaa.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom korostaa, että selvityksen perusviesti on kuitenkin hyvin positiivinen: valtaosalle vastaajista yhteiskuntavastuu on syy tarttua ilmastotoimiin.

Osa kyseenalaistaa ilmastotoimien vaikuttavuuden

Ilmastonmuutoksessa ei ensisijaisesti ajatella euroja. Vain harva yritysjohtaja painottaa huolenaiheena ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia Suomen taloudelle tai vastaajien yrityksille.

Johtajien joukossa on vahvasti ristikkäisiä mielipiteitä. Noin neljäsosa johtajista kyseenalaistaa yrityksen ilmastotoimien vaikuttavuuden isossa mittakaavassa. Yhtä moni on sitä mieltä, ettei mikään heikennä halua tehdä ilmastotekoja.

Erityisesti kaupan alalla motivaatio ilmastotekoihin on korkealla. Siellä seurataan kuluttajien mielipiteitä, joissa puolestaan ilmastoteot korostuvat.

Suuryritysjohtajat arvioivat, että ilmastonmuutoksen hillinnässä on siirrytty vahvasti sanoista tekoihin. 96 prosenttia vastaajista kertoo yrityksensä ryhtyneen ilmastotoimiin.

Kuntapäättäjien lisäksi kansalaiset vastaavat

Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -kyselyyn vastasi 197 johtajaa suurimmista Suomessa toimivista yrityksistä. Tutkimuksen ovat tehneet Vaasan yliopiston InnoLab ja e2 Tutkimus. Hankkeeseen kuuluvat lisäksi Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.

Kuntaliitto toteuttaa selvityksen toisen osion, kuntapäättäjäkyselyn. Hankkeen kolmannen osion, kansalaiskyselyn tulokset julkistetaan syksyllä.

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*