Hyrynsalmi menettää syrjäisyysluvun tarkistamisen seurauksena 1,1 miljoonaa euroa valtionosuuksina. Toisaalta virheen seurauksena kunta on muutaman vuoden saanut valtiolta ylimääräistä hyvää.

Se kirpaisi ja kovaa. Nimittäin Kuntaliiton alustaviin valtionosuuslaskelmiin tutustuminen alkuviikosta Hyrynsalmen kunnantalolla. Kun kuntien valtionosuudet kasvavat ensi vuonna keskimäärin 7 prosenttia, niin Hyrynsalmi menettää vajaat yhdeksän prosenttia valtionosuuksistaan.

Euroissa mitattuna alustavien laskelmien mukaan vähennys vuoteen 2019 verrattuna on hieman päälle 960 000 euroa, joka tekee jokaista hyrynsalmelaista kohden 421 euroa. Kun samaan aikaan kunnan valtionosuuksissa on osaltaan myös kasvua, niin syrjäisyysluvun tarkistaminen valtionosuuksia vähentävä vaikutus on 1,1 miljoonaa euroa.

-Kyllähän tämä oli täysi yllätys, kun tieto saatiin vielä näin loppuvuodesta. On erittäin vaikea saada aikaan tarvittavia säästöjä ensi vuoden budjettiin. Emme tienneet asiasta mitään, ennen kuin Kuntaliiton Sanna Lehtonen soitti ja kysyi, että oletteko huomanneet asian, huokaa kunnanjohtaja Heimo Keränen.

Rajun muutoksen takana Tilastokeskuksen viime kesänä havaitsema virhe syrjäisyysluvun laskennassa. Koko valtakunnan tasolla syrjäisyyslukujen vaikutus valtionosuuksiin oli vain -0,4 miljoonaa euroa, mutta Hyrynsalmi oli tarkistuslaskennan suurin häviäjä. Suurin voittaja oli Perho, jonka syrjäisyyslisä kasvoi yli 300 000 eurolla.

LUE MYÖS: Syrjäisyysluvun korjaus toi Perholle satojen tuhansien eurojen iloisen yllätyksen – “Iso paukku, mutta tehostaminen jatkuu”

Keskipiste hieman pielessä

Virhe oli tapahtunut määriteltäessä kunnan laskennallisen väestön keskipistettä. Keskipiste oli ohjelmointivirheen seurauksena siirtynyt joitain kilometrejä väärään suuntaan, millä oli vaikutus kertoimeen. Muutama kilometrin ero keskipisteen sijainnissa pudottaa Hyrynsalmen syrjäisyysluvun perusteella saamat valtionosuudet puoleen, vaikka muutos indeksissä on erittäin pieni.

-Tästä virheestä ja sen korjauksesta olisi ollut kiva tietää aiemmin. Tämän muutoksen kanssa on nyt vain elettävä, vaikka se ei millään tavalla ole johtunut meistä. Pitää luottaa siihen, että valtion puolella tapahtunut virhe huomioidaan sitten, kun harkinnanvarinaisia valtionosuuksia jaetaan, Heimo Keränen toivoo.

Laskelmissa olleen virheen takia vuosilta 2017-2019 saamatta jääneet valtionosuudet maksetaan kunnille takautuvasti korkojen kera ensi vuoden aikana. Sen sijaan liikaa saaneilta kunnilta ei ylimääräisiä euroja peritä takaisin. Kohtuus se olla pitää ja näin olleen kohtuuttomuusperusteella kunnat saavat ylimääräiset euronsa pitää.

Porrastusta indeksiin

Reilun 2200 asukkaan Hyrynsalmi oli takavuosina valtiovarainministeriön kriisikuntalistalla, mutta on välillä saanut talouttaan selvästi parempaan kuosiin. Tosin korkeat sote-kulut ovat osaltaan jälleen painaneet kunnan taloutta alaspäin. Kunta on hakenut tälle vuodelle 450 000 euroa harkinnanvaraista valtionosuutta.

-Indeksin porrastus on kohtuuttoman ankara. Ei voi olla totta, että vajaan kymmenyksen ero indeksissä vaikuttaa pienen kunnan valtionosuuteen 1,1 miljoonaa euroa. Kun valtionosuusjärjestelmää seuraavan kerran uudistetaan, niin tähän on saatava parempi porrastus, aluetieteilijän taustan omaava Keränen vaatii.

Mielenkiintoista on myös se tosiseikka, että naapurikuntien asutuksen keskittyminen kuntakeskuksiin on osaltaan vaikuttamassa Hyrynsalmen saamiin valtionosuuksiin. Kun sivukyliltä väki muuttaa Suomussalmen, Paltamon, Puolangan tai Ristijärven taajamiin, niin jokainen lisäasukas pienentää seudullista väestöpohjaindeksiä.

Hyrynsalmen kunnan syrjäisyysluku on tänä vuonna ollut 1,503 ja uusi korjattu luku on 1,479. Karkean laskutoimituksen perusteella reilut 1400 kainuulaista asuu liian lähellä Hyrynsalmen väestöllistä keskipistettä.

-On se minusta väärin, että naapurikuntien väestön keskittyminen kuntakeskuksiin vaikuttaa Hyrynsalmen kunnan valtionosuuksiin. Sillä ei ole meidän palveluihin mitään merkitystä, Heimo Keränen ihmettelee.

Syrjäisyysluku muodostuu kahden väestöpohjaindeksin summasta. Oman kunnan asutuksen sijainnin ohella lukuun vaikuttaa myös naapurikuntien asutuksen sijoittuminen, mikäli kunnan väestöllisestä keskipisteestä on oman kunnan rajalle matkaa alle 50 kilometriä.

Paikallinen väestöpohjaindeksi mittaa väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja seudullinen väestöpohjaindeksi 50 kilometrin eräisyydellä kunnan väestöllisestä keskipisteestä. Kunnan väestöllinen keskipiste on se yhden neliökilometrin suuruinen ruutu, jossa asuu eniten kuntalaisia. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistamasta tilastosta, joka koskee väestön jakautumista yhden neliökilometrin kokoisille alueille.

Kuntalehden tavoittama Tilastokeskuksen asiantuntija ei nähnyt tarpeelliseksi kommentoida laskelmissa ollut virhettä, koska  syrjäisyysluvuista vastaa Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto.

EDIT 11.10. klo 12.00. Tilastokeskuksen asiantuntija tavoitettiin, mutta hän ei asiaa halunnut kommentoida.

Ennakolliset laskelmat kuntien valtionosuuksista Kuntaliiton sivuilla

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan”.

    Näin Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstierna (1583–1654) rohkaisi poikaansa, joka edusti maataan kolmikymmenvuotisen sodan rauhanneuvotteluissa kokeneiden diplomaattien seurassa ja epäili omia kykyjään.

    Uskomatonta, mutta totta: Oxenstiernan sanat pätevät täysin myös tänään.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*