Taloudet rahapulassa – Yhä useampi joutuu rikkomaan säästölippaansa

Tapio Mainio, teksti

Oulu

Yhä useampi mikrosäästäjä on joutunut rikkomaan säästölippaansa.

– Anonyymistä analytiikasta näemme, että yhä useampi pientalletuksia tehnyt on joutunut turvautumaan puskurirahastoonsa, sanoo Osuuspankin tuotepäällikkö Heikki Korkeamäki.

Syynä on taloudellisesti haastava aika. Se näkyy monessa kunnassa kulutuksen vähenemisenä.

– Näimme, että puskureiden purkaminen alkoi jo syksyllä 2022, kun tulivat ensimmäiset uutiset suurista sähkön hinnankorotuksista, Korkeamäki kertoo.

– Puskureiden käyttö näkyy analytiikastamme selvänä piikkinä ja se jatkuu edelleen, hän sanoo.

– Puskureiden käytössä ei ole mitään pahaa, sillä sitä varten palvelu on luotukin. Hyvä jos sivuun saisi säästettyä kolmen kuukauden palkkaa vastaavan summa, hän sanoo.

Korkeamäki työskentelee OP:n kehityskeskuksessa Oulussa, jossa on noin 400 teknologiataustaista työntekijää.

Puskureiden käyttöön viittaa myös THL:n tuore selvitys. Sen mukaan kaikkein vähätuloisimpien rahatilanne on kiristynyt entisestään.

Työttömän kotitalouden käytettävissä olevat tulot ilman toimeentulotukea ovat laskeneet viidessä vuodessa noin 20 prosenttia.

Perheiden tulot riittävät entistä huonommin kattamaan arjen pakollisia menoja, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.

Pieniä summia sivuun kortilta

Säästölipas-palvelussa debit-korttiostoksista veloitetaan joka kerta 10 sentin – 15 euron suuruinen summa, joka pannaan talteen säästölippaaseen pahan päivän varalle.

Säästölippaassa on oletuksena puskurivelvoite, johon asiakas alkaa säästämään pahan päivän varalle. Lisäksi hän voi asettaa omia säästötavoitteita: Monelle se on ulkomaamatka, mopo tai esimerkiksi tulevat häät.

Keskimäärin asiakkaat panevat rahaa ”sivuun” noin 60 euroa kuukaudessa.

OP:llä on noin 350000 mikrosäästäjää eli säästölipaspalvelun käyttäjää. Palvelu on ollut käytössä vuodesta 2016 lähtien.

S-pankki avasi oman Säästäjä-palvelun vuonna 2018. Myös siinä määritellään säästötavoite ja kerralla talletettava summa, joka sijoitetaan OP:n tavoin asiakkaan valitsemaan rahastoon.

S-etukortin Visa Debit tapahtumasta siirretään sivuun 0,5-5 euron suuruinen summa jokaisesta korttitapahtumasta.

Myös Aktialla on vastaava tuote, kertoo asiantuntija Hanna Hohteri-Sippel.

– Mikrosäästämisen avulla oppii kuin varkain rahastosäästäjäksi, hän sanoo.

Aktian Mikrosäästäjä -tuote toimii siten, että aina, kun asiakas maksaa ostoksen kortin Debit-maksuominaisuudella, siirtyy hänen valitsema säästösumma, 0,50–15 euroa, hoitotilille asiakkaan pankkitililtä.

Kun hänen määrittämä kuukausittainen säästötavoite täyttyy, sijoitetaan kertyneet varat automaattisesti kerran kuukaudessa asiakkaan valitsemaan Aktian sijoitusrahastoon. 

– Keskimääräinen säästötavoite per asiakas on 30 euroa kuukaudessa, Hanna Hohteri-Sippel, kertoo.

Nordella samankaltaisen tuotteen nimi oli ePossu, mutta se lakkautettiin vuoden 2023 lopulla.