Talous tiukkenee – suunnitelmallisuus korostuu kunnan markkinoinnissa
Tutkimukseen vastanneiden arviot siitä, kuinka he arvioivat markkinointiresursseille käyvän lähivuosina.
Tiukentuva kuntatalous ohjaa kuntia tekemään suunnitelmallisempaa markkinointia, ilmenee Kuntaliiton toteuttamasta kuntien markkinointitutkimuksesta, jossa kartoitettiin kuntien markkinoinnin eri ulottuvuuksia.
– Tämän hetken taloudellisessa tilanteessa osa kunnista arvelee panostavansa jatkossa entistä enemmän markkinoinnin suunnitelmallisuuteen, tulosten analysoimiseen sekä sähköisten välineiden käyttämiseen. Suunnitelmallisuudella tavoitellaan sekä harkittujen panostuksien tehokkaampaa kohdentamista että kunnan imagon ja näkyvyyden nostattamista, kuvaa Kuntaliiton markkinointipäällikkö Eija Rautiainen.
– Kyselyyn vastanneista kunnista 61 prosenttia ilmoitti toimivansa alle 50 000 euron vuosittaisella markkinointibudjetilla. Yhteensä kymmenen prosenttia budjetoi vuositasolla yli 200 000 euroa markkinointiin. Vuonna 2012, jolloin vastaava kysely toteutettiin edellisen kerran, vastaavat luvut olivat oli 56 ja 16 prosenttia, eli budjetit ovat markkinoinnin osalta pienentyneet viime vuosina.
Toisaalta kyselyyn vastanneista kunnista 33 prosenttia arvioi kuitenkin markkinoinnissa käytettävien resurssien määrän kasvavan tulevaisuudessa, ja vain murto-osa, 8 prosenttia, arvioi resurssien vähenevän vuoteen 2018 mennessä.
Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että valitut markkinointitoimenpiteet tukevat kuntastrategiassa asetettuja tavoitteita hyvin tai tyydyttävästi.
Kuntaliitto toteutti kunta-alan markkinointitutkimuksen neljättä kertaa huhtikuussa 2016. Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta markkinointivastaaville kaikkiin Suomen 313 kuntaan. Vastausprosentti oli 36. Kunnilta kysyttiin muun muassa kuntien ja kaupunkien markkinoinnin organisoinnista, markkinointiresursseista, tavoitteista ja suunnittelusta, profiloinnista, markkinointiviestinnän keinoista, muuttohoukuttimista ja visuaalisesta ilmeestä. Pienet ja keskisuuret kunnat vastasivat kyselyyn aktiivisimmin.
Elinkeino- ja yritysmarkkinointiin halutaan panostaa
Kuntien tärkeimpinä kohderyhminä markkinointikyselyyn vastanneet mainitsevat kunnan omien asukkaiden lisäksi sekä uudet asukkaat että yritykset, lapsiperheet, matkailijat ja vapaa-ajan asukkaat.
– Kyselyn avovastauksissa vastaajat kuvaavat kunnan markkinoinnin tavoitteiksi muun muassa investointien lisäämisen sekä verotulojen, matkailutuoton ja tonttimyynnin kasvattamisen, sanoo Kuntaliiton markkinointijohtaja Maritta Mäkelä.
– Elinkeino- tai yritysmarkkinointia pidetään selvästi tärkeimpänä osa-alueena, yhteensä 73 prosenttia vastaajista arvottaa sen tärkeimmäksi markkinoinnin kohteeksi.
Sosiaalisen median
rooli kasvanut
Sosiaalinen media käyttö on kasvanut kunnissa merkittäväksi markkinointiviestinnän keinoiksi. Eniten sosiaalista mediaa käytetään tapahtumamarkkinointiin ja matkailumarkkinointiin
– Yhteensä 94 prosenttia vastaajista hyödyntää sosiaalista mediaa tapahtumamarkkinoinnissa ja 81 prosenttia matkailumarkkinoinnissa, sanoo Maritta Mäkelä.
Suosituimpia sosiaalisen median kanavia ovat Facebook, YouTube, Twitter ja Instagram, blogit sekä LinkedIn.
– Sosiaalisen median rinnalla asiakaspalvelu ja henkilökohtainen suhdetoiminta koetaan erittäin tärkeiksi markkinointiviestinnän keinoiksi. Muita tärkeinä pidettyjä keinoja ovat tapahtumamarkkinointi, esitteet ja mediaviestintä.
Visualisointi, imagot
ja sloganit nousussa
Yhteensä 51 prosentilla kyselyyn vastanneista kunnista oli määriteltynä tavoitemielikuva tai brändi-imago, 24 prosentilla sellainen oli suunnitteilla. Yhtenäinen visuaalinen ilme on 88 prosentilla.
– Usealla paikkakunnalla oman kunnan profiloinnissa korostuvat ensisijaisesti elinympäristö, asuminen ja luonto. Kyselyyn vastanneista kunnista 79 prosenttia kertoo, että heillä on käytössä slogan, kertoo Eija Rautiainen.
Lue myös:
Markkinointitutkimus Kuntaliiton verkkosivuilla
Joulupukki toi kuntamarkkinoinnin SM:n Rovaniemelle
